tiistai 11. marraskuuta 2025

Gummitusjuttu eli 1400 Californian takarenkaaksi jälleen auton rengas

 

Viime suvena
1400 Californian edellinen takarengas tuhoutui keväällä, vielä hyväkuntoisena, ajettuani terävään kiveen: renkaan sivuun tuli parin sormen mentävä "haava". Korjaamaton juttu. Äkkipalveluna AP-rengas Ylöjärvellä laittoi alle käytetyn renkaan. Sillä meni sileäksi loppusuvi. Nyt on aika uuden kumin. Myös kustannus- sekä aikapaine ei rasita kun talvi on vasta tulollaan. On mukava lähteä tulevana keväänä kokolailla uusilla kumeilla baanalle. Eturengas on vain puoli ajokautta käytetty Metzelerin touringkumi. Kerhollani katselin muiden jäsenten pyöriä, lähinnä H-D -osastoa, niin suurimmassa osassa em- pyöriä oli rengastuksena saman tyyppinen Metzeler Roadtec Z6 niin edessä kuin takana. Tarkoittaa että ensi suvena ei tarvitse rengaskaupoille ryhtyä jos ei jotain vahinkoa tapahdu.

Kerhoilta tulollaan
Käyn hakemassa takapyörän rengastettuna uudella kumilla AP:lta. Menen Kerholleni jossa pesen vanteen, paikkamaalaan kiveniskemät ja naarmut piiloon, vahaan ja tarkastan jarrulevyn ja -palojen kunnon. Sitten pikku puuhailu asennuksen suhteen. Olen oppinut jo, aika ketterästi, hoitamaan homman. Voin kertoa että kyseisen takapyörän irrotus ja kiinnitys ei ole ihan köykäinen homma. Mutta sopivilla välineillä sujuu. Valitettavasti Kerhoni pyöränostin ei jaksa isoa Calia nostaa. Käytän kahta suuntaisnostinta. Hommaa joutuu silloin tekemään lattiatasolla mutta pysyypä ukko notkeana.

Pukkasi sairautta
Hommat siirtyivät reilulla viikolla kun iski flunssa. Sitkeää laatua. Äänikin katosi ja kurkku on hyvin karhea. 

Huomioitavaa
Koska pyörä on kardaanivetoinen niin takapyörässä on urospuolinen hammastus joka ei ole kiinnitetty millään vaan painettu vain kumista sysäyksenvaimenninta vasten. Varsinainen vetourakko on pestävä ja voideltava uudelleen sekä uros- että naaraspuoleltaan joka on perävaihteessa. Asennettaessa sysäyksenvaimennin pitää olla tarkasti paikoillaan vastakappaleensa suhteen. Lisäksi kaikki vanhat rasvat siivotaan pois ennen asennusta ja tilalle laitetaan vedenkestävää vaseliinia. Paljon olen nähnyt vastaavia rakenteita joita ei koskaan ole siivottu tai edes laitettu uutta voitelua. Silloin kuluminen on varmaa. Tällä pyörällä olen ajanut vähän, vasta hieman yli 50000 kilometriä, joten hyvin ylläpidetty vetourakko ei ole juurikaan kulunut kunhan sen on pitänyt voiteissa. Jos huoltoliikkeessä, rengasvaihdon suhteen, on myös vetourakot holkkeineen pesty ja voideltu on tehty hyvä työ. Tavallisesti ei. Itse teen privaatisti homman Kerhollani asennusten suhteen mitä se sitten vaatiikaan. Vetourakko ja sysäyksenvaimentimen keskiö eivät ole vesitiiviissä tilassa ja jos niitä ei ole voideltu niin sellainen voi ruostua ja kuluminen kiihtyy.

Takapyörän irrotus ja kiinnitys käytännössä 
Sivulaukut pois, vasen äänenvaimennin roikkumaan narulla ja mukanani kulkevat avaimet joilla saan takapyörän irti jos reissun päällä tulee rengasvaurio. Toki pikapaikkauskapineet ovat matkassa mukana ja täyttöpatruunat myös. Eli nk. koiranpaskat asennuskaluineen. Tienvarressa joutuu pyörän kaatamaan oikealle kyljelleen. esim. ojanpenkalle, jos takapyörä on irrotettava renkaan korjauksen tai vaihdon suhteen.
Muutoin, tallioloissa, pyörää nostetaan riittävän korkealle että takapyörä mahtuu tulemaan takakautta pois. Vasen äänenvaimennin irrotetaan kannattimestaan ja laitetaan roikkumaan, vaikka narun varaan, sen verran alas että takapyörän akseli pääsee liikkumaan ulos. Akselimutteri vaatii melkoisen ison mutteriavaimen. Ensimmäiseksi, akselin ulosvedon jälkeen, nostetaan jarrusatula kilpineen eteen yläviistoon. Sitten alumiininen, jarrukilven ja takanavan välinen holkki pois. Työnnetään taka-akseli takaisin paikoilleen. Tällöin voi takapyörän siirtää akselia myöden oikealle ja laittaa sen alle väliaikaisen tuen että akselin saa vedettyä pois että saa myös jarrukilven ja jarrusatulan akselille. Sysäyksenvaimentimen pitää tulla pyörännavan mukana. Tämän jälkeen takapyörä voidaan laskea alas.

Asennus käytännössä
Siinä ei isompia juttuja ole kunhan muistaa voidella hyvin ohuesti kaikki metallipinnat kuten akselin ja sen holkkien sisäpinnat. Holkkeja on takanavassa useita. Helpoiten selviää kun takapyörä nostetaan tai muu pyörä lasketaan alas niin että akselin saa kulkemaan haarukasta ja pyörännavasta läpi. Urakot sisäkkäin. Akseli vedetään pois ja valiholkki sekä jarrukilpi asennetaan paikoilleen. Jarrusatulaa ei, välttämättä, tarvitse irrottaa jarrukilvestä.

Kardaanin ikä
Sen vaihtoväli on 60000 kilometriä eli varsin lyhyt. Monen muun Guzzimallin kardaaneilla olen ajanut paljon pidempiä matkoja. Toki tässä Guzzimallissa on sekä painoa että varsin tehokas ja vääntävä moottori. No, vielä, ei ihan, ole 60000 km täynnä. Arvelin ajavani tulevan suven 2026 kilometrit, jota oletan tulevan noin 10000 kilometriä jos vanhat merkit paikkansa pitävät. Riippuu innostuksesta otanko kardaanin kouraan ja tutkin. Se edellyttää takapyörän ja taka-haarukan irrotusta. Kardaani on ihan vakiokamaa. Perinteisesti Guzzin kardaanin on saanut rikki sillä että ajetaan alaväännöllä ja koneen hakkaava käynti rasittaa kardaanin ristiniveliä enemmän kuin reippaat kierrokset.Itse ajan, pääasiassa, yli kolmentuhannen minuuttikierroksen nopeudella. Silloin ei ison V2-moottorin sykkivä käynti rasita niveliä saati vaihteistoa. Usein kuulee ja näkee että isoilla customeilla ajetaan kirkonkylän raittia harvakseen sykkivällä kierrosluvulla.

Uusi takakumi
Parin päivän päästä näen millainen on uusi rengas. Luotan myyjäliikkeen ammattitaitoon tässä suhteessa. Renkaan kulutuspinnan tulee olla kokolailla symmetrinen. Jos autoasennusta ajatellaan niin tällainen rengas käy sekä etu- että takarenkaaksi eikä asennuspuolella ole merkitystä. Laitan kuvia myöhemmin. (Soitto toimesta tuli eilen. Haen takapyörän torstaina marraskuun kolmenatoista, Hinta alle sataviiskymppiä.

AP-renkaalla
Kun vein renkaan vanteineen toimenpiteisiin muutama päivä sitten niin, näin syksyllä, oli jo melkoinen vilske renkaanvaihtohallissa autonkumien suhteen. Jatkoa tulossa. Kyseinen firma on Kerhoni "hovitoimittaja".  Suosittelen kaikille pirkanmaalaisille. Lähes kaikilla Kerhoni jäsenellä on henkilöauto tai kaksi. Myös kuorma autoja.

Oma Vertas
Siellä on rengaskone käytettävissäni myös. Kyseistä laitetta en omista mutta se on erään toisen Mc:n tiloissa ja sen puheenjohtaja on antanut luvan rengasvehkeen käyttööni. Siinä ei ole ongelmaa sillä olen, ensimmäiselta ammatiltani, autonasentaja. (Toisaalta, olen maalaispoika joka on oppinut tekemään yhtä jos toista koneiden kanssa.) Sittemmin olen opiskellut lisää. Ilmailu- ja avaruusalustekniikan parissa. Toisaalta, teen pikku palveluksia kyseiselle mc-kerholle niin kustannukset pysyvät kuosissa. Hitsaan, sorvaan, jyrsin ja asennan. Pikkujuttuja mutta nuoret H-D-hemmot tykkäävät. Nyttemmin myyn kaikki koneeni ja muut työkaluni pois. Jos kiinnostaa. Eiköhän liki seitenkymppinen ole sen ansainnut.

Eturengas 
Vakiokumi eli Metzelerin 130 tai 120 leveä touring-etugummi sopii. Ei, ehkä, pitävin mutta kuluu hiljalleen ja ajettavuus muutoin miellyttävä. Kestää kaksikin kesää ajossani. Ennen ajoin noin 15000 - 20000 kilometriä vuodessa mutta kolme viimeisintä vuotta on mennyt vain kymmenetuhannen suorituksella. Pirelli kului äkimmin mutta oli pitävämpi. Muutoin molemmat kumit ovat mukavia ajettavia. Yksi halpisregas oli alla mutta silloin kävi hupsusti ja sen kulutuspinta irtosi kudosrakenteesta. Pyörän huippunopeus on yli 200 km/h. Vaan bensaa kuluu, noilla nopeuksilla, ihan sairaasti. Tankillisella ei kahtasataa kilometriä pääse isoilla nopeuksilla. Toki 1400-mallisarjassa on muitakin versioita. Mutta bensaa nekin juovat. Helteisillä säillä käytän RE85-polttoainetta. Vääntömomentti nousee. Olosuhteissamme moottorin lämpötila pyrkii olemaan tarpeettoman alhainen. Siksi olen laittanut syylärin eteen levyn jossa on säädettävä venttiili. Ohjaustangossa vasemmalla on on lämpömittari.

Usein kysyttyä
Pyörässä on ollut takakumina, alunperin, tyypillinen mp-rengas eli 200/60-16. Ei se huono ole mutta ei kestävä. Myös hinta on melkoinen. Yli 300€ ja allelaitto vanteen päälle eikä kesää ajaa kestä. Siksi siirryin auton renkaaseen. Lähtöhinta, halpisrenkaalla, on 60 - 70€ ja laatukumi reilun satasen kuten nyt. Sillä ajan useamman suven ja voi antaa hanaa huoletta. Renkaan kantavuus on 630 kilogrammaa. Varmasti riittää. Nopeusluokka 210 km/h. Sekin lie ajotavalleni hyvin riittävä. 

Auton renkaan asennus prätkän vanteelle
Ihan sama toimenpide kuin auton renkaan laitto auton vanteelle. Auton renkaan jalkaosa on leveämpi kuin mp-renkaan. Hyvin se, kuitenkin, paikalleen paukahtaa. Eikä tyhjentyneenäkään putoa vanteelta kovin helposti. Kokeiltu on.

Vanha rengas vielä pesemättömässä vanteessa.
 
Jarrulevy ja valupyörä
Jarrulevyn jäähdytysreiät olivat, suurelta osin, täynnä pölyä. Kuvassa jo isommat kokkareet olen tökkinyt irti. Levy on ruostumatonta laatua. Vanteen alumiinivalu on varsin monimutkainen ja käsittää keskiön jossa laakerit ovat. Sen ympärillä on kehä josta ristiinvaletut puolat yltävät vanteeseen asti. Siis yhtä  monimutkaista alumiinivalukappaletta koko pyörä. Myös melkoisen raskas. Toisaalta painava vanne renkaineen muodostaa, pyöriessään, hyvin vakaan ajettavuuden. Kapeampi etupyörä painaa vähemmän kuin takapyörä vaikka siinä onkin kaksi isohkoa jarrulevyä. Kaikki jarrulevyt ovat puolikelluvia tyypiltään. Toisin sanoen levyissä on keskiö johon jarrulevy on kiinnitetty eräänlaisilla niiteillä jotka sallivat sekä lämpölaajenemisen että pienen sivuittaisliikkeen. Varsin tyypillinen ratkaisu.

Sysäyksenvaimennin odottaa pesua ja sen vetouritus voitelua.
 
Vesi- ja liuotinpesu
Osat kannattaa pestä yksittäin ja kuivata. Erityisesti pitää varoa ettei laakereihin pääse vettä. Vesi on toiseksi yleisin syy laakerivikoihin. Laakerit ovat kestovoideltuja joten ne vain vaihdetaan jos vikaa ilmenee. Tyypilliset viat ovat ruostevaurio tai normaali kuluminen. Koetellessa laakerin pitää pyöriä hieman tahmesti ja välystä ei saa ilmetä. Liuotinpesua suihkutettavaa ainetta, kuten Bräkleen tai vastaava. Ei suihkuteta kohteisiin vaan kostutetaan kangaspala ja pyyhitään sillä. Viimeksi paljaaksi jääneet teräspinnat voidellaan kauttaaltaan kevyesti. Liika voide vain kerää pölyä ja hiekkaa. Homma on helpoin tehdä renkaanvaihdon yhteydessä.

Entiset jarrupalat sokkineen, perävaihteen ja pyörännavan välinen muovihela.
 
Uudet jarrupalat
Storm Motorista haen. Olisi heillä hyllyssä ollut sintteripaloja mutta ne eivät sovellu jarrulevyn materiaalin kanssa yhteen. Siksi laitoin nk. "mustat" jarrupalat tilaukseen. Ovat halvemmatkin. Pyörän alkuperäiset takajarrupalat kestivät uudesta asti. Sen sijaan etujarrupaloja olen jo vaihtanut useamman kerran. Mainittakoon että jarrupalat voi vaihtaa takapyörää irrottamatta.

Perävaihde ja sen vetourakko vielä pesemättä.
 
Akseliholkit
Ne voi myös ottaa pois ja puhdistaa. Samalla paljastuu lisää pintoja jotka voi pyyhkiä puhtaaksi ja voidella ohuesti ennen kokoonpanoa. Samalla vo tutkia ovatko laakerit kunnossa. Takanavassa on useita laakereita. 

Sivulaukut irrotettuna saa koko homman näkyviin. Maalipintoja pitää fiksata.
 
Laukkutelineiden vauriot
Lähinnä hiertymisistä ja kiveniskemistä johtuvia maalivikoja. Pienellä siveltimellä mustaa maalia ko. kohteisiin. Pääasia on että osat eivät lähde ruostumaan. Kuvassa yllä näkyy sivulaukun telineen peräpään mutkassa kaksi hiertymää. Tällaiseen kohtaan maali tarttuu hyvin. Puhdistan ensin maalattavat kohdat. Jos on pelkoa että kohta on vahattu niin asetyleenillä pyyhkimällä maali jälleen tarttuu. Maalin kuivutua pari päivää voi maalipinnat vahata. Hylkii likaa ja on helpompi pestä. Telineen pyöreitä kumityynyjä ei kannata yrittää irroittaa. Jos niitä puuttuu niin kumiliikkeestä saa lisää. 
Laukkujen sisäsivujen ja pohjan kiinnitysruuvien vastakappaleet telineessä voivat olla, vanhemmassa kalustossa, ruosteisia. Ovat alunperin vain sinkittyjä. Niitä on myös pakoputkiston koristepeltien kiinnikkeinä. Kaupasta saa myös ruostumattomasta aineesta tehtyjä kiinnikkeitä.
 
Eniten kuluviin kohtiin
Voi kiertää tavallista muoviteippiä muutaman kierroksen. Se uhrautuu eikä sivulaukku sekä sen kannattimet pysyvät kulumattomina ja ruosteettomina. 

Vasen äänenvaimennin laitettu roikkumaan että taka-akselin saa irti ja kiinni. 

Hieman ahdas paikka
Äänenvaimennin on kiinni kannakkeessaan kolmella ruuvilla. Ovat hieman hankalassa paikassa. Yhden, ylimmäisen ruuvin, olen korvannut rst-kuusiokantaruuvilla koska sen auki saaminen kuusiokoloavaimella on työlästä koska tilaa ei ole. Moottorissa ei ole juurikaan mekaanisia ääniä ja äänenvaimentimet ovat tehokkaat.

Uuden renkaan tietoja.

Uuden kumin varsin symmetrinen kulutuspinta.

Erityisesti tyydyttävää
Kulutuspinnan paksuus sekä vahvat uritukset. Syrjäyttänee varsin hyvin vettä. Arvelen. Lisäksi miellyttää että renkaassa on hyvin kaarevat ulkoreunat ja keskiosan suora pinta on varsin kapea mutta riittävän leveä että kestää, vähintään, kaksi- tai, jopa, kolme kertaa alkuperäisrenkaan kilometrit. Alkuperäisellä kumilla en päässyt edes yhden kesän ajoja. Kaksi niitä ehdin kuluttamaan loppuun. Eli kahden kesän ajoihini olisi tarvittu kolmea takarengasta. Hinta noin 300€ kappaleelta. Tämä korvaava rengas maksoi hieman yli satasen vanteelle laitettuna ja tasapainotettuna. Kuluminen riippuu kesästä ja muista menoista. Joissain kokoontumisissa käyn sekä ajelen tarpeellisia ajoja sekä aivan tarpeettomia reissuja huvin vuoksi. Mökille tulee matkaa hieman reilu 500 kilometriä. Sieltä on mukava tehdä reissuja sikäläisiin maisemiin ja, tietenkin, tavata seudun vanhemman pään motoristituttuja.

Kantavuus ja muut
Riittää varmasti. Rengaspaine asettuu jonnekin 2,5 - 3 baarin välille. Se selviää vasta keväällä ajossa. Vierintävastus on vasta kakkosryhmää viisipykäläisellä asteikolla. Tosin käytän isompaa painetta verrattuna autokäytössä. Toinen hyvä seikka on että kulutuspinta asfalttia vasten on leveämpi kuin on mp-renkaassa. Sadeominaisuuksien väitetään olevan korkeinta luokkaa. Sitä tietoa, ainakin, puoltavat syvät ja leveät vesiurat. Renkaan kulutuspinnan kaarevuus reunoiltaan on selkeä. Meluisuudella ei ole minulle juurikaan merkitystä. Jo pelkkä ajoviima pitää kovempaa meteliä jota pleksi, korvatulpat ja kypärä vaimentavat. Tämä on sarjassaan neljäs auton rengas tässä pyörässä. Yksi on kulunut kokolailla loppuun vajaan kolmenkymmenentuhannen kilometrin jälkeen, seuraava kärsi vaurion ulkopuolisesta syystä, edeltävä oli käytetty rengas sitä edellisen jälkeen ja oli alla vain yhden suven ja nyt tämä. Uskoisin että pyörä on ajokunnossa, kaikin puolin,  marraskuun aikana. Jää vielä runsaasti aikaa muihin projekteihin. Huolto tulee vasta muutaman tuhannen kilometrin päästä ajankohtaiseksi. 

Syytteitä
Auton renkaan suhteen on ollut monella mielipide. Joillakin, jopa, jyrkkä. Mistä lienevät aatteensa hankkineet. Onko edes kokemusta. Muistan sitä kysyä. Vastaukseksi olen saanut että eihän sillä voi kallistaa ja muutakin huttua. Toki, itsekin, olin epäileväinen mutta pari Honda GW-harrastajaa asiaa toivat syvällisemmin esille. Päätin kokeilla. Hyvin näinkin menee... Ja edullisesti.

Peräöljyn vaihto 
Vaihtoa varten takapyörä on irrotettava eli taas tulee nostimille hommaa. Arviolta joskus heinäkuun lopulla. Jää koettavaksi. Toisaalta, voi vaihdon venyttää ajokauden loppuunkin. Ei se 10000 km:n huoltomerkintä tee sitä että voiteluöljy olisi juuri silloin pilaantunut. Varmuudeksi käytän RVS-lisäainetta.

Kiveniskemien paikkaus vielä kesken. Keskiössä sysäyksenvaimenninkumit.

Kivet, hiekka ja muut sattumat
Vanteen maalipinta on kärsinyt. Kuvassa vanne pestynä ennen paikkuuta. Käytän tavallista spraymaalia siten että laitan sitä ohuella puutikulla kiveniskemiin, naarmuihin ja muihin kulumiin. Osa maalivioista on myös renkaanvaihtajien tekemää sillä autorengasliikkeen rangasasennuskone ei ole erityisen hellä. Tai sen käyttäjä. Toisaalta: auton renkaan asennus mp-vanteelle ei ole yhtä helppoa kun sama homma auton vanteelle. Osaan käyttää rengaskonetta mutta sellaista ei ole omassa käytössäni, enää. Korjausmaalauksella korjataan se että alumiini ei hapetu. Kovin siisti korjaus ei ole mutta matkan päästä ei sitä juuri huomaa. Kun ajetaan niin kaikennäköistä vaivaa syntyy. Milloin rengas kuluu loppuun, puhkeaa tai tyhjenee muista syistä. Lisäksi minulle on kerrottu vakavalla naamalla että auton rengas ei sovi mitenkään mp-vanteelle. Tiedä siitä sitten. Käytin rengastuksen katsastuksessa ja tämä vaihtoehtoinen rengaskoko ja -malli on merkitty rekisteröintitodistukseen ja saanut Traficomin hyväksynnän. Siitä toisaalla blogissani.

Sysäyksenvaimennin 
Sysäyksenvaimentimen laippa on liukulaakeroitu takapyörän napaan ja vaatii vain, pesun ohella, lievän voitelun sekä kunnossa olevan o-renkaan. Hain Top-Osasta samalla kuin muitakin tiivisteitä. Vanhat olivat malleina matkassa. Sysäyksenvaimenninkumit eivät ole tarvikkeita mutta, toistaiseksi ovat ehyet eivätkä kovettuneet. Niiden toiminta on, voimansiirron kannalta, elintärkeää. Voimansiirto välttyy iskurasituksilta. Puhdistin sysäyksenvaimentimen. Jonkin verran pölyä siellä.

Takavanteen maali on muutamista kohtaa vikaantunut eri tavoin. Alumiini on tullut näkyviin.

Luonnollista kulumaa
Vanteet, myös etummainen, kärsivät ympäristön aiheuttamista kolhuista. Erityisesti takavannetta piinaavat kiveniskemät. Osa "heitteistä" on peräisin eturenkaasta singonneista pikkukivistä mutta pääosa iskemistä, uskoakseni, on takarenkaasta peräisin ja osa niistä suuntautuu vanteeseen. Lisäksi on muodostunut naarmuja. Tiepölykin on hionut, vannemaalin ohuimmista kohdista, alumiinin näkyviin. Valkeat pilkut ovat kiveniskemiä joissa alumiini on paljasta. Laitan kuvan kunhan olen huoltanut ja vahannut vanteen kauttaaltaan ja takapyörä on paikoillaan.

Tasapainotus
Se tapahtui samassa rengasliikkeessä joka renkaan myi ja sisältyi renkaan hintaan. Painoja tarvittiin 20 grammaa. Tällä kertaa. Tarrapainot, mustat, oli laitettu tasapainotuksessa siististi vanteen reunoihin. Yksi paino vasemmalle ja toinen oikealle. Dynaamista tasapainotusta ei vanteelle ja renkaalle ole koskaan tehty. Vain staattisia on kuten nytkin.

Pesu ja vahaus
Ei ihan heittämällä tehty homma. Tosin pärjäsin tavallisella tiskiharjalla ja hyvällä pesuaineella josta ei jää, huuhtelun jälkeen, jäämiä. Nyt ei ollut hammasharjalle tarvetta. Fairy ei ole vannepesuaine vaikka saakin vanteen kiiltämään heti, joksikin aikaa. Ennen vahausta kiveniskemien paikkamaalaus. Käytän nestemäistä, laadukasta autovahaa Tesoman Autotarvikkeesta ja pehmeää kangasta kiillotukseen. Mutta aikaa siihen menee. Tällä kertaa en irroita jarrulevyä ja abs-kehää. vaikka se helpottaisi tointa sillä valuvanne on varsin monimutkainen rakenne. Puutikun päihin kangastollot joista toisella levitetään vaha ja toisella päällä kiillotetaan. Vaha "korjaa", visuaalisesti, pienemmät naarmut ja antaa maalille kiillon. Parin metrin päästä katsoessa huollettu vanne näyttää melkein uudelta.

Abs-anturit
Kiinni etuhaarukassa samassa osassa missä on kiinni myös radiaalijarrusatula. Sen "poteroon" kertyy likaa kun ajan sorateitä. Aina kun etu- tai takapyörä on irti niin puhdistan antureiden sijoituskohdat. Yleensä suhaus paineilmaa riittää.

Jatkuu allelaitolla
Perävaihteen ja takanavan vetourakot on pestyt ja voidellut jämäkällä vedenkestävällä valkovaseliinilla. Se ei lentele eikä, lämmettyäänkään, valu ympäristöön. Toki varsin vähäinen määrä ko. valkovaselinia riittää. Asennus odottaa että saan Storm Motorilta tilaamani uudet takajarrupalat. Parikympin setti. Sintteripaloja oli kyllä hyllysssä mutta ne ovat turhan kuluttavia jarrulevyn suhteen ja kalliimat. Kerhon ja asuntoni välillä on vajaat kaksikymmentä kilometriä matkaa ja sille matkalle sattuu, Stormin ohella, muunmuassa, Korja-Kumi, Biltema, Top-Osa, Motonet, IKH, Tesoman Autotarvike, pienellä koukkauksella, ja muita konekauppoja Ylöjärven puolella, lähellä Kerhoani, eli liikkeitä joista haen tarpeellisia työkaluja, tarvikkeita, varaosia sekä aineita joita tarvitaan huoltohommissa. 

Renkaan hyväksyntä 
Jos ajaa ratsiaan ja rengaskoko tai -tyyppi on väärä ja eri kuin mitä pyörän tiedoisssa seisoo niin matka loppuu ja sakko päälle. On ollut mielenkiintoisia kohtaamisia poliisien kanssa jotka ovat, niinkuin pitääkin, virkaintoisia. Mielestäni on suorastaan kohottavaa kun asiaa ryhdytään puimaan ja otan pyöräni paperit esiin tai, vaihtoehtoisesti annan konstan ottaa yhteyttä Traficomiin sähköisesti. Ainakin yksi innokas, nuorempi konstaapeli näytti myrtyneeltä. Katsotaan mitä kesällä 2026 tapahtuu...

Saako konstaapeli provikan kirjoittamastaan sakosta? 

Varaosat ja tarvikkeet 
Luin jostain että 1400 mallisarjaa on valmistettu, jopa, noin 4000 kappaletta. Valmistus on loppunut jo ajat sitten. Vara- ja huolto-osia on hyvin saatavilla. Minulle lähin Guzzin merkkimyymälä on Pietarsaaressa. Kerran olen käynyt. Ihmeempiä varaosaostoksia ei ole tarvinnut tehdä. Olen käyttänyt tarvikesuodattimia ja osia joita saa, muunmuassa, Motonetistä sekä Storm Motorilta. Molemmat firmat näkyvät olohuoneen ikkunasta kun ovat lehdet puista lähteneet syksyn myötä. Mainittakoon että 1400:sen moottori poikkeaa melkoisesti muiden Guzzimallien moottorista. Vaikka V2 onkin. Myös voimansiirto on omanlaisensa.

Pleksi hankintaan
Melkoisen arvokas eli monta satasta tarvitaan. Kyllä nykyiselläkin pleksillä vielä ajaa mutta siinä on melkoinen määrä kiveniskemiä ja satunnaisia naarmuja. Pleksiä ei voi hioa sillä se on pinnoitettu, molemmin puolin, kovalla kalvolla. Ehkä hankin uuden vuosien -26 -27 vaihteessa. 

Viikon vaiva
Rouvan kanssa yhdessä olemme poteneet jotain flunssan tapaista toista vuorokautta: kurkut kipeät, nenät vuotavat, päissä suhisee, paleltaa ja mikään ei oikein huvita. Nyt on tiistai 18. marraskuuta ja torstaina ajattelin laittaa takapyörän paikoilleen kuten uudet jarrupalatkin että seuraava kerholainen pääsee pyöräänsä työstämään. Täytyyköhän hankkia ärempiä aineita kuin punaviini... Pikkupullo Jallua, kenties.

Neljä päivää mennyt taudin kourissa. Äsken elohopeamittari näytti 38,4 astetta. Digimittari vielä enemmän. Paha yskä. Enkä ole ainoa. Jää kerhoilta väliin.

Nyt kuudes päivä tautia: Rouvalla kuumetta ja heikkoa oloa edelleen, itsellä kuume laskenut. Kävin kaupassa. Ostin listalla vaaditut ruoat, muut kamat ja itselleni litran mietoa punaviiniä ja pari olutta. Kurkkua vielä kutittaa ja nokka valuu ajoittain. Korvissa soi. Sentään kahta eri nuottia. Vaan huonosti käy vaihtelusta...

Nähdään jos näkö säilyy... 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti