Arkun naulat ovat puuta

Vaimon perintöarkku
Jos en ihan väärin muista niin tämä on hänen lähisukulaisensa nuorna miesnä viime vuosisadan alkupuolella tekemä arkku hänen työkaluilleen. Hän edesmeni sota-aikana. Perintönä saatu ja toimii olohuoneessa kahden nojatuolin välissä myös pöytänä. Sisällä on kaikenlaisia olohuoneessa tarvittavia tarvekaluja. Toimii myös hyvin laskualustana.

Sivuraiteella
Anoppilassa arkkua ei säilytetty sisätiloissa vaan kylmässä aitassa jossa se altistui kylmyydelle ja hieman kosteudellekin. Maalipinta on kärsinyt. Osoittautui että vihertävänharmaa maali ei ole alkuperäinen vaan arkku on uutena lakattu kuultolakalla ja väriltään punaruskea. Koska arkkua on siirrelty työmailta toiselle vuosikymmeniä on se saanut kolhuja mutta ei ole erityisesti vaurioitunut mekaanisesti.

Hilseilyä
Arkun harmaa maali hilseili ja Rouva ei sitä halunnut sisätiloihin sellaisenaan. Päädyin helppoon ratkaisuun ja harjasin kaiken irtoavan maalin pois ja suihkutin mattalakan pintaan. Ei hilseile, on käytetyn näköinen eikä ulkopuolinen huomaa mitään erikoista maalauksen suhteen. Näyttää siis yhtä vanhalta ja kuluneelta kuin on.

Arkun kansi kerää kamaa...

Vasemmalla korissa
Sisältää adaptereita ja tietoteknisiä välijohtoja. Eri vehkeissä kun ovat erityyppiset liittimet. Pitäisi hommata kaikki vermeet uusiksi vastaamaan nyky-usb-standardia. 

Muutoksia
Otin oikeuden omiin käsiin ja hieman muokkasin arkkua sisältä ja päältä käytettävyyden edistämiseksi. Ensimmäinen homma oli saranoiden kääntäminen nurinpäin ja upottaminen muun kannen tasoon. Syynä oli drinkkilasin kaatuminen kun sen, huolimattomasti, laskin saranan päälle. Eli kiroamatta ei tästäkään muutoksesta olisi tullut mitään. Osa arkun sisällä olevista tavaroista vioittui lievästi. Arkun pohjaan laitoin kulmiin huopatyynyt.

Saranan upottaminen
Hieman talttaa piti näyttää upotuksen tekemiseksi. Lisäksi tarvittiin akkuporakoneeseen upotusterä että uppokantaruuvit tulevat samaan tasoon muun pinnan kanssa. Olen harkinnut että jos vaikka joskus siistisin hieman upotusta ja maalaisin saranat. Toisaalta, arkun omaa historiaa tämäkin on. Ruuvit ovat moderneja uppokantaruuveja tekemissäni upotuksissa. Alkuperäisiä saranoita on kaksi. Nyt korkeajalallinen pikari ei kaadu kuin omaa huolimattomuuttani.

Tarpeelliset työvälineet
Ilman välineitä homma ei oikein suju. Ehkä, minimissään, pelkällä puukollakin ja ruuvimeisselillä olisi asia edennyt. Minimissään. Käytännössä olivat käytössä taltta, vasara, ruuvinväännin/porakone, mittanauha, upotuspora, pölynimuri ja ruokaa sekä olutta jääkaapissa.

Arkun sisältö
Sitä en esittele tässä kuin sanallisesti: yläosassa on liukuva matala laatikosto jossa on lokeroita pikkutavaroille. Alaosa, sen sijaan, on yhtä ja samaa tilaa. Sinne mahtuu kaikenlaista. Esimerkiksi sesonkitavaroita eli tilanteen mukaan vaihdettavia liinavaatteita kuten pöytäliinoja ja muita sesonkikamppeita joita tarvitaan, esimerkikisi joulunaikaan ja muiden juhlapyhien juhlistamiseksi. 

Viihdekäyttö 
Arkun päätyyn laitoin kaksi jämäkkää haarakoukkua kuulokkeita varten. Rouvalla ja minulla on eri musiikkimaku. Joitakin tv:stä tulevia konsertteja on miellyttävä kuunnella kuulokkeilla. Saa säätää itse paljonko desibelejä tarvitsee. 

Rouvan luurit ovat Rouvan työmatkaviihteellä käytössä. Omani koukussaan.

Nostolenkit
Ovat arkun alkuperäiset. Muutoin arkun liikuttaminen olisi hankalaa. Toki liikkutustarpeita ei juuri ole ollut mutta jos vaikka tulee muutto... 

Koukut
Kuljun kartanon rautatarvikeosaston valikoimista. Samoin ruuvit.

Kansi
Kuten yllä kuvassa näkyy niin avattava kansi on noin kaksi kolmasosaa kannen koko leveydestä. Avattaessa kansi antaa tilaa sekä ylös- että eteenpäin. Ylälokero liukuu arkun reunaan asti. 

Arkun valmistustekniset hienoudet
Kokoonpano on tehty kalanpyrstöliitoksilla. Eivät purkaannu helposti. Lisäksi, kuten kannen päätyreunoissa näkyy, on käytetty puunauloja. Hyvin ovat pysyneet ja arkku on jämäkkä. 

Arkun osastot
Heti kannen alla on matala lokerikko joka on saman levyinen kuin kannen avattava osa. Se siis liukuu aukeamattoman kannen osan alle osittain. Siksi pääsee arkun alaosastakin nostamaan tavaroita. Kun lokerikon vetää ihan eteen niin sen lokerot ovat ulottuvilla. Mutta jos arkun pohjalla on jokin isompi tavara, joutuu lokerikon nostamaan ulos kokonaan. Mahtuu kyllä. Eli fiksu kapine.