Etukaatumarautojen roiskelevyjen kunnostus

 

Lajissaan kolmas kerta
Kohteet ovat niillä main että kaikki vesiroiskeet, kivet, pöly, hyönteiset ja muut pieneläimet törmäävät ensimmäiseksi näihin. Kaatumaraudat rakensin itse sekä eteen että taakse. Asiaa tuntevampi saattaa huomata että tyyliä on lainattu 80-luvun mallistosta. Kaatumarautoihin tein roiskesuojat lasikuitukankaasta ja polyesteristä joka suojaa mukavasti sekä jalkoja että hieman myös sääriä roiskeilta ja muilta osumilta.

Lohkeamia ja halkeamia
Maailma kohtelee näitä osia kovakouraisesti. Parempi sekin kuin omat sääret. Isoimman kolhun teki vastaantulevan kuorma-auton lavalta pudonnut kivi. Yritin väistää mutta en onnistunut. Osuma tuli. Tiedossa siis purkamista, uudelleen laminointia, hiontaa, pohjamaalausta ja maalausta. Nyt taitaa tulla räimäkkään punainen väri roiskesuojiin. On sopivasti sen värinen jämämaalipurkki hyllyssä. Samoin saan käytettyä muitakin maalipurkkien loppuja pois.

Etukaatumaraudat eri suunnista.

Etukaatumarautojen rakenne
Jos tulee hieman vaikuttavampi mukku kuin kaatuminen paikoillaan niin suunnittelin kaatumaraudat sekä suojamaan mutta myös väistämään niin että samalla suojaavat pyörää. Kun pyörä kaatuu liikkeellä ollessaan niin kaatumarauta kääntyy taakse ja ulospäin yhtäaikaa. Pitää siis tien pinnan loitolla vitaalisista kohteista kuten polkimista ja astinlaudoista. Lievässä tapauksessa voi matka jatkua. Rajummassa törmäyksessä tellukseen ovat jo muutkin kohteet vaurioituneet. Kolme kertaa olen kaatunut pyörilläni yhteensä jos enduro- ja motocrossjuttuja ei lasketa.

 

Korjaustyövaihe valmis. Odottaa kovettumista. Ylijäämähartsilla huokosten tasailua.

Korjauskohta suojalevyn nurkassa.

Vanhat maalit osittain hiottu lasikuitupintaan asti.

Vasemmanpuoleinen suoja murtunut
Katkokuitulasikangas ja polyesterihartsi ovat korjausmateriaaleina. Hartsia imeytin ensin murtumakohtaan ja vahvistin sen lasikuidulla. Eiköhän tuo kestäne. Vasemmanpuoleisen levyn oikea alakulma oli pehmennyt. Nyt on kova. Oikeanpuoleisesta oli maali lohjennut. Kuvassa lohkeama-alue hiottu.

Jämämaalit käyttöön
Alunperin väri oli musta ja sen kuluminen ja lohkeamat vaativat maalaamaan uudelleen ja hyllyssä oli silloin jouten valkoista maalia. Lohkeamia ja säröjä piti hioa pois että tilalle saa ehyen pinnan. Pohjamaalausta, hiomista, tasoitteen levitystä, hiontaa lisää, lisää tasoitetta ja lisää pohjamaalia ja jälleen hiontaa. Viimeinen pohjamaali, kevyt hionta ja sen jälkeen pintamaali. Viimeksi kirkasta lakkaa. Joka välissä parin - kolmen vuorokauden kuivumisvälit. Yksikomponenttisen spray-maalin kovettuminen kestää että siitä ohenteet haihtuvat ja maali kuivuu. Pakkeli on kaksikomponenttista.

Ensimmäinen pohjamaalaus. Paklattavat kohdat näkyvät "peilauksina".

Etenee mutta hitaasti

Homma vaatii hartautta että tulee siistiä ja, toivottavasti, kestävää laatua alkanutta ajokautta vastaan. Reissusuunnitelmia on mutta jää nähtäväksi mikä on toteutuma. Lappiin pitää päästä sekä Mökille josta teen "moottoripyöräilytutkimusmatkoja" Karjalan puolelle. (Eipä tällä kertaa tullut Mökkireissua Guzzilla tehtyä sillä talouden pakettiauto tarvitsi toisenkin kuljettajan eli 1400 GTS jäi talliinsa viettämään yksin koko kuukauden.)

Hiontaa ja pohjamaalausta

Nuukasti ja tarkasti kun tekee niin hiontakertoja tulee useita. Teen hieman tarkemmin tällä kertaa. Onko siitä hyötyä niin se jäänee kyseenalaiseksi. Nyt ei ole paljon muutakaan ajankohtaista tekemistä. Muut projektit ovat, pääosin, kesälomalla.

Ehkä muovi- tai kumilevy
Jos ei halua vuosittain korjailla niin suojalevyn asentaminen voisi olla hyvä ajatus. Melko ohut kumikerros saattaisi olla hyvä. Pitääpä käydä markettikierroksella löytyykö kumimaalia. Sitä paksusti niin ei maalaus lohkeile. Vaan onko siistin näköinen?

Maali- ja kumimaalikaupassa käyty
Näin aluksi maalasin suojien takasivut kiiltävällä mustalla ja annan niiden olla sellaisenaan. Etupuolen maalasin kirkkaan punaiseksi kuten aiemmin uhkailin. Jos ja kun se kolhiutuu kiven- ym. iskuista niin voi sipaista päälle kumimaalin. Kauppiaalla oli vain mustaa laatua. Kumimaalin voi poistaa kuorimalla jos se vaurioituu tai muista syistä. Edellisestä maalauksesta valkoiseksi on jo noin kolme vuotta. Sitä ennen suojat olivat mustia. Ehkä annan suojien kuivua ja teen vesihionnan ja vedän vielä kirkaslakan pintaan.

Kiinnityskierteet
Pitänee käydä kierretapilla läpi kaatumarautojen suojien kiinnityskierteet. Avatessa olivat jotkin ruuvit kovin kireässä. Korroosiopeikko on saattanut puraista ruskeat hampaansa osiin.

Kierteet kunnossa ja uudet ruuvit
Kierretapilla ja ruosteenirrottimella putsailin kaatumarautojen kierteet ja löysin varastoistani uudet hyvät ja kevyet titaaniset ruuvit jotka eivät ruostu millään. Tosin omaavat sisäpuoliset ja kaksitoistakulmaiset kannat. Sopivan tekniset ja ultrakevyet. Muutoin ruuvit olisivat lokerikossa tyhjän panttina. Saattavat tarvita ruostumattomat aluslaatat kantojensa alle.

 

 Kaatumaraudassa uudet, kevyet, titaaniruuvit odottamassa korjattuja roiskesuojia.

 

Jos tulee punaiset suojat
Pitää noutaa Kerholtani muutama tarra Kerhon väreissä kaatumarautoihin. Värit ovat valkoinen, musta ja punainen. Värit ovat rekisteröidyt. Sopinevat mukavasti kaatumarautojen suojalevyihin. Pitänevät, ehkä, pitkäkyntiset, ym. pahantekijät loitolla. Ns. pelotevaikutus. Pari kertaa on käynyt niin että pyörääni on pahoinpidelty tahallaan ja muutaman kerran vahingossa. Joka kerta, vähintään, satasia mennyt korjauksiin. Ajan tärväytymisestä puhumattakaan. Paljonko on vitutuksen tuntikorvaus?

 

Tuli punaiset

Piti tulla myös kumitettuina värittömällä kumimaalilla mutta spray-purkki ei toiminut runsaasta ravistelusta huolimatta. Aine tuli suuttimesta nesteenä eikä suihkeena. Ehkä jokin toinen kerta. Kunhan koloontuvat taas oikein kunnolla. Tarratkin löytyivät. Ei kovin isot. Noin kymmenen senttiä pitkät ja kolme kappaletta. Pitää sille kolmannellekin keksiä jokin hyvä sijainti. Takalaukkuun tai takakaatumarautaan keskelle.

Kolme yhdistystarraa. Sopii väreihin. Valkoiset tereet.

Asennettuna ja kiinnitettynä titaaniruuveilla ja rst-aluslaatoilla. Uudet itseliimautuvat "kromilistat" myös.

Koko etuosa. Melkoisen korkea rakenne.

Näillä mennään

Ainakin alkukesä ja ehkä syksyyn saakka. Hyllyssä on myös mustaa kumimaalia. Sen levittäminen käy helposti kunhan ensin irrottaa roiskelevyt ja sitten sen kuin suihkuttelee. Asennus massan kovetuttua.

Näkyvyys

Mustiin roiskesuojiin verrattuna näkyminen, ainakin omasta mielestä, on parempi kuin mustan- muovin- ja krominsekainen keulaosa aiemmin. Sumuvalot voisi asentaa etukaatumarautojen alaputkeen. Sellaiset pitkulaiset led-toimiset.

Tuntuvuus

Ilman liikkeitä ei saappaat juuri tunne. Lahkeiden lepatus väheni. Varsinainen etu tulee ilmi vasta sadesäillä ja pitkällä matkalla. Muutenkin pyörän katteet suojaavat varsin hyvin. Jos sateella ei tarvitse pysähtyä niin katteen takana pysyy oikein hyvin kuivana. Laajojen katteiden haittapuolena on ilmanvastuksen suuruus ja sen seurauksena lisääntynyt polttoaineen kulutus. Mutta mitäpä ei mukavuussyistä itselleen sallisi.

Seuraavat toimet joskus

Koska roiskesuojat ovat melko suorat levyt poikkipäin ilmavirtaa vastaan on päässäni suunnitelma jolla voisi tehdä muutoksen rakenteeseen joka vähentää ilmanvastusta. Samalla rakenne kasvaisi korkeutta noin 10 senttimetriä. Etupuoli pullea ja kaatumaraudan yläpuolelle voisi tulla pienet taskut. Jotain lujaa kangasta ja hyvälaatuiset vetoketjut. Pikkutavaroille piiloja. Taskuille hihnakiinnitys. Myös takalaukun telineen alapuolella olisi paikka keveämmille tarvikkeille. Sinnekin tasku jossa olisi lasikuituinen kotelo antamassa muotoa. Myös keveille tavaroille. Painavat jutut kulkevat sivulaukuissa ja takasatulalla. Ehkä hyvät säilöt hygieniatarvikkeille ja helposti tavoitettavissa paikoissa.

 

Pakokäyrät eivät haittaa

Käyrät ovat kaksikerroksiset: ohut sisäputki toimittaa pakokaasut vaimentimeen ja isoläpimittainen ulkoputki on rei'itetty eikä ole erityisen kuuma lainkaan koska ulkoilma pääsee sen sisään ja jäähdyttää myös sisäputkea.

Tarrojen kanssa

Pientä pyyhintää ja tarrojen kiinnitystä. 20 senttiä kappale. On sen verran hyvä liima että maali lähtee jos yrittää repiä irti. Mistäkö tiedän...

Erottuu ja sävytys osui kohdalleen. "Krominauha" keventää.

 

Vasen kaatumarauta perspuolelta.

Muuta koristeltavaa

Yllä olevassa kuvassa näkyy oikealla, moottorilohkon kyljessä, kaksi tyhjää ruuvinreikää. Kolmas löytyy taaempaa. Niihin voisi laittaa kiillotetun alumiinilevyn jossa olisi jonkinlainen aiheeseen liittyvä teksti tai kuvio. En ole saanut selville että ovatko nuo ruuvinreiät kyseisen osan koneistusta varten vai onko jokin lisälaite joka niihin kiinnitettäisiin. Esimerkiksi saastelaitteita joita joissakin uudemmissa malleissa näkyy olevan. Oikealla puolella on vastaavat kierrereiät. Kauppiaskin myy tarkoitukseen nättejä listoja tarvikkeena. Liekkikuviolla ja muillakin. Sen sortin blingbling ei kiinnosta. Pitää olla jotain persoonallisempaa.

Kesän kuluttua

Nyt ei tullut muuta vikaa kaatumarautojen roiskesuojiin kuin kiveiskemiä jotka irrottivat maalipinnasta punaista maalia. Normaalia kulumista. Sellainenkin ajatus tuli otsalohkoon että olisiko keinonahka hyvä pinnoite kaatumarautoihin? Olisi kimmoisa eikä tulisi maalivikoja kovin herkästi.

 

Kaverin ehdotus

Hänellä on jäänyt kolaripyörästä, H-D-merkkisestä, nk. vikaantuneet etuponttoonit joista voisin muokkaamalla tehdä vähemmän ilmanvastusta tuottavat suojat. Tutkin asiaa kun saan muut työn alla olevat hommat johonkin vaiheeseen.