tiistai 4. huhtikuuta 2023

California 1400 GTS Litium-käynnistysakku asennettu + ajokokemuksia

 

Puuhastelua akun kanssa
Satula pois, akkutelineen ja moottorinohjausyksikön suojakansi myös pois niin akkutila ilmansuodattimen ja takalokasuojan välissä paljastuu. Nämä kohteet siivosin jo syksyllä joten ei tarvinnut kuin toimia. Akun myöhempiä vaiheita.

Samat mitat
Uusi akku on lähes tarkalleen samoilla mitoilla kuin alkuperäiskokoinen YTX20BS-akkukin. Nyt laitetussa litiumakussa FLTX20H on käynnistysvirtaa moninkertaisesti vaikka kokonaisenergiatiheys on pienempi. Vastaavasti virrananto- ja latausajat ovat hyvin lyhyet saamieni tietojen mukaan. Eli litium-akku tyhjentyy ja täyttyy nopeasti sekä antaa korkeamman käynnistysvirran kuin lyijyakku. Lisäksi on monta kiloa kevyempi.
 
Akun hinta
Tämä hankinta ei juurikaan ollut kalliimpi kuin laatumerkin lyijyakun. Toki ylläpitolaturin hankinta korotti hintaa. Laturi sopii myös lyijyakuille. Runsaasti eri toimintoja.
 
Akun käytön riski 1400 GTS:ssä
Lyijyakulle tehtaan suositus on jos pyörällä ei ajeta kahteen viikkoon niin akun maajohto on irrotettava ettei akku tyhjene liiaksi. Nyt kyseinen ohje litiumakun kanssa on max viikko seisontaa. Pyörässä on järjestelmiä aktiivisina jotka syövat akkua hyvin hitaasti. Olen suunnitellut laittavani maakaapeliin ns. pääkytkimen koska akkutelineen kansi on kiinni kuudella ruuvilla joten akun esiin saaminen vaatii pientä ponnistelua.

Akunnavat eri kokoa
Vaati toimenpiteitä. Alkuperäiset johtimien akkuliittimet ovat kolmisivuiset eli peittivät lyijyakun navat sekä päältä että kahdelta, vastakkaiselta sivulta. Litiumakun navat ovat eri kokoa. Isohkot metallimöykyt joissa molemmissa yksi M6 kierreikä päällä ja toinen akun pitkällä sivulla. Oikaisin akunkenkien yhdet sivut. Onnistui kaksilla pihdeillä. Voi taivuttaa takaisin jos on tarve lyijyakun käyttöön edes koskaan. Vaan ei kestä montaa taivutusta. Myös akunnavoilla pitää olla oikea sijainti. Muutoin alkuperäisjohdotus ei pituudeltaan riitä. Lyijyakuilla ja litiumakulla näkyy oleva erilaiset koodit tälle tiedolle eli kannattaa olla tarkkana.

Ennen akku oli painava
Akku sijaitsee akselitason yläpuolella. Parempi olisi alapuolella. Tosin siellä on myös painava laite: ABS merkkiä Brembo made in China. Melkoinen alumiinimöykky. Sen voisi kyllä ottaa pois ja laittaa vain letkunpäät yhteen. En ole ennenkään lukkiutumattomia jarruja tarvinnut. Jos olisikin kaarre-abs olisi asia aivan toinen kun voisi kallistuksen aikanakin jarruttaa reippaasti kaatumista pelkäämättä. Painoero lyijy- ja litiumakulla, tällä koolla, on yli neljä kiloa. Tuntuu pyörää sivutuelta ylös nostaessa mutta tuskin polttoaineen kulutukseen paljonkaan vaikuttaa.


Akku, akkukengät, lisävaruste- ja latausjohtimet kiinnitetty. "Pakkasnavassa" näkyy taivutettu akkukenkä. Toinen kengän sivu tukee hyvin heilumiselta.

Siistittävää
Akkukotelon kannen aukon reunat ovat hieman sinnepäin. Siistin reunat kun joudan. Toisaalta, ei niitä kukaan muu näe jos en tahdo näyttää. Perästäpäin: eipä näitä lukemia tule katseltua kuin harvakseltaan eikä ajonaikana ainakaan. Se silmä joka tuonnepäin ajaessa katselee ei ymmärrä numeroista. Mittaristossa on jännitenäyttö.

Satula vain pitää irrottaa
Satula lukittuu paikoilleen takaosastaan, lukko näkyy alla kuvassa, ja etuosastaan rungon poikkilevyyn. Pyörän mittaristo näyttää akun lataustilan kun virta on päällä ja moottori ei käy. Ajossa se näyttää yhdistelmän latausta ja akun jännitettä. Tiedon vuoksi ei tarvitse satulaa nostella. Alkuunsa, mielenkiinnosta, pitänee saada käsitys mitenkä mittariston näyttö korreloi akun näytön suhteen. Se lisää satulan irrotteluherkkyyttä. Veikkaan että akun näyttö antaa hieman isommat lukemat. Kerron kunhan pääsen ajelemaan.

Oikealla satulan lukko, vasemmalla kurkistusaukko jännite- ja lataustilanäyttöön.
 
Akun kansi ja akkutila
Kansi on kiinni kuudella ruuvilla: neljällä ruostumattomalla ristipääruuvilla ja kahdella ruostumattomalla, isokantaisella kuusiokoloruuvilla. Tuohon kurkistusaukkoon ajattelin laittaa kumisen läpän päälle. Sitä nostamalla näkyy akun näyttö. Näytön saa näkyviin kun painaa näytön päässä olevaa painiketta. Siisti ja yksinkertainen ratkaisu popniiteillä kiinni. Akun kansi ei ole aivan kiinni akussa. Akku siis mahtuu hieman hyppimään tilassaan. Laittanen palan telttapatjaa myös akun päälle jossa on akun jännitenäytölle reikä.

Kumiläppä toteutui
Kolme reikää, kolme aluslaattaa ja kolme vetoniittiä. Siisti läppä syntyi eikä roskat pääse akkutilaan. Vesi kyllä pääsee mutta se ei liene vaarallista. Akkutelineen pohjassa on reiät sen varalta. Akun uskon olevan vesitiivis.

Akkutelineen kannen kurkistusläppä perusasennossaan.
 
Läpän alta löytyy litiumakun näyttö joka kertoo akun vallitsevan jännitteen ja lataustason prosentteina. 

Ohessa laitoin moottoriöljyn lämpömittariin uuden akun. Kesän pärjää yhdellä nappiakulla nippanappa.

Miksi öljynlämpömittari ?
Olen tehnyt muutoksen öljynjäähdyttimeen siten että heikensin sen jäähdytystehoa merkittävästi ja heikennystä voi säätää. Lämpömittari kertoo säätötarpeesta. Ilmastossamme tämä moottori käy lähes aina liian kylmänä. Öljyn lämpötila olisi hyvä olla yli 100 astetta koko ajan ajossa. Tästä mittarista voin asiaa seurata. Moottori on sekä ilma- että öljyjäähdytteinen. Koso-näyttö ja sen anturi ovat Storm Motorin valikoimista. Anturin asennuksen vaatimat koneistustyöt tein itse. Nyt voin hallita moottorin lämpötilaa useilla eri tavoilla.

Miksi yli sata astetta?
Veden kiehumislämpötila on tuo lukema. Silloin öljyyn kertynyt vesi kiehuu höyrynä pois pilaamasta voitelua. Vedellä on taipumus seota öljyn kanssa ja silloin voitelu kärsii kuten huohotusjärjestelmäkin. Lämpötilaa voi hallita ajotavalla, säätämällä jäähdyttimen ilmansaantia ja polttoaineen tyypin valinnalla. Helteellä voi ajaa etanolilla jolloin ei ole pelkoa kuumenemisesta sillä etanoli palaa kylmempänä kuin bensiini. Seoksesta huolehtii aktiivinen lambda-takaisinkytkentä. Bensiini sopii kylmiin olosuhteisiin paremmin.


Vasemmalla johdinliitin virran ulosottoon Superseal-liittimellä, oikealla akun latausjohdin. Vasemman puolen sivukotelon takapäässä.
 
Latausjohtimen sijainti
Johdinta olisi ollut pidemmällekin mutta tuossa sivukopan takakulman, iskunvaimentimen ja satulan kolmiyhteydessä sillä on näppärä paikka tehdä ulkopuolista latausta. Eiköhän tuo kestä muutaman akun ajan. Johdin liittimineen tuli ylläpitolaturin mukana. Samaa merkkiä akun kanssa. Ylläpitolaturi lienee tarkoitettu juurikin siihen että akkukaapelien ollessa kiinni on pyörässä erinäinen määrä toimintoja päällä jotka hiljalleen syövät akkua vaikka virta ei ole päällä. Siksi ylläpitolaturi on kätevä.joka huolehtii akun lataustilasta pidemmän seisontajakson aikana. Yletön jatkuva käyttö, tosin, kuluttaa akkua.


Virran ulosotto: USB ja tupakansytytinliitin. Omavalmiste. Ruostumattomat liittimet Bilteman venevarusteista. Navi ja puhelin latautuvat näistä näppärästi.
 
Käynnistys nro. 1
Maakaapeli kiinni akkuun, virta päälle, polttoainepumppu käynnistyi, pari uusintaa virta-avaimella niin kaasumaiset jutut polttoainesysteemistä tuli ilmattua pois ja sitten sormi starttinapille. Käynnistyi mennävuoden bensoilla moitteitta. Tankki ja muu järjestelmä on ilmatiivis niin polttoainekaasut eivät haihdu eli bensa pysyy paloherkkänä. Säilytysaineita en ole tarvinnut. Syksyllä mäntien päälle laitoin tilkan kaksitahtiöljyä ja pari päivää ennen tätä käynnistystä myös. Samalla tuli katsottua sytytystulppien kunto ja säädettyä kipinäväli. Ensimmäinen tankkaus läheisellä Shell-asemalla parhaalla laadulla.
 
Matka jatkuu
Toki pieni varuillaanolo ei liene pahitteeksi uuden tekniikan suhteen. Ajelen ja katselen. Pyörän aiottu, pysyvämpi käyttöönotto tapahtuisi, säistä riippuen, Vapun aikoihin eli tätä kirjoitettaessa vajaan kuukauden perästä. Päähoukutus on siinä että jos akku toimii tässä ympäristössä kiitettävästi niin kestoikää saattaisi olla kuusikin vuotta. Noin kolmannes enemmän sen verran mitä liki saman hintaisella lyijyakulla. Vanhoille lyijyakuille on taloudessa kaksi käyttökohdetta: jos toimii vielä kohtalaisesti niin kakkos- ja kolmospyörään akuksi ja jos veto ryhtyy akusta olemaan vähissä niin kyllä se soutajan voittaa sähköperämoottorin virranlähteenä. Sen jälkeen kierrätykseen. Litiumakku vaikuttaa sellaiselle että ei kestä käyttöä tietyn jänniterajan alapuolelle vaan tuhoaa itsensä.
 
Akun ulkoinen lataus
Siihen on oma laturinsa joka toimii sekä lyijy- että litiumakuille. Eli on eri toimintoja eri tyypeille sekä vielä lisäksi lyijyakun elvytyslataustoiminto. 
Laitan jatkossa kokemuksia miten akku soveltuu tähän pyörään. Jos kokemukset ovat hyviä niin laitan vastaavan akun myös California T3 1000 Bloweriin jossa on myös hihnavetoinen autotyypin laturi. Siinä akku, nykyisin, on vaihteiston takana poikkipäin ja samaa vakiokokoa. Hieman pitää koteloa vuorata pehmismateriaalilla.

Viikko seisontaa
Toinen akkukaapeli irrallaan edelleen eli akku on omillaan latauksen jälkeen. Viikon aikana akun jännite, näyttönsä mukaan, on vajunut yksi kymmenesosa volttia. Eli vähän. Litiumakussa on, ilmeisesti, myös sisäistä purkautumista kuten lyijyakuissakin. Ei ole hälyttävää. Lepojännite edelleen yli 13 volttia. 

Ensimmäinen pidempi ajelu litiumakku matkassa
Lähdin Kerholta Ylöjärvelta Kyröskoskelle ja sieltä Viljakkalaan. Kahvitellessa meni toista tuntia turistessa paikallisten ukkojen kanssa kahvilassa ja pihamaalla. Siinä lähtiessä jatkamaan matkaa lähti pyörä käyntiin kuin palmun alta. Eli normaalisti. Menomatkalla Viljakkalaan tarkastelin pyörän mittariston jännitenäyttöä ja havainnoin että aluksi ensimmäisen käynnistyksen jälkeen se näytti 14V pääosin mutta välillä 13,9V. Vaihtelu oli selkeän rytmikästä ja jatkui ensimmäiset 15 kilometriä siten. Sen jälkeen akkujännite oli, pyörän mittariston mukaan tasan 14 eikä enää vaihdellut lainkaan. Ei edes lisävalaisinten päälle kytkemisen jälkeen. Muita kulutuskohteita en voi säädellä. Moottorin kierrosluku ei vaikuta lataustehoon. Laturi on autotyyppinen hihnavetoinen vaihtovirtalaturi jossa on sisäänrakennettu jännitesäädin. Virtamäärää ei voi tietää kuin välillisesti.
 
Kahvittelun jälkeen
Toistui sama kuin aiemmin ajoon lähtiessä mutta lyhyemmän matkaa. Ajelin Verstaalle Ylöjärvelle. Akun ja laturin yhteinen jännite ajossa sama 14V ja sammutettuna 13V. On huomioitava että sammutetussa pyörässä kun virta on pois päältä on silti hieman kulutusta. Verstaalta ajoin Kerholle pyöräparkkiin ja otin mittaristosta ja akusta muutaman kuvan ennen akun irti kytkemistä. Akun irrotus virtapiiristä nollaa monia mittariston tietoja ja kuljettajan tekemiä asetuksia. Aktiivikäytössä akkua ei tietenkään irroteta virtapiiristä. Pyörän käyttöohje suosittaa akun irroitusta virtapiiristä kun pyörää ei käytetä kahden viikon aikana. (Ohje lienee tarkoitettu lyijyakulle.) Teen senkin testin eli jätän akun kiinni pyörän virtapiiriin ensin viikoksi ja katson liki päivittäin mitä on havaittavissa. Onnistunee kotitallissa. Siitä uskoisin kykeneväni päättelemään kestääkö akku toista viikkoa niin että ei vaurioidu tyhjentymällä liiaksi. Kunhan pyörän tarve aktivoituu.

Kerholla, ajelun jälkeen, akun omassa näytössä 13,2V ja lataustila 100% kun akku on kytkettynä pyörän virtapiiriin.

Jännite- ja lataustilalukemat kun maakaapeli on irrotettu.
 
Maakaapelin irrotus
On lievästi työläs. Vaatii satulan irrotuksen ja kuuden ruuvin avaamisen ja, tietenkin, toisinpäin. Taidanpa laittaa akun läheisyyteen päävirtakytkimen joka katkaisee virtapiirin vain pyörän elektroniikan suhteen mutta ei estä latausta tai sähkön ulosottoa. Päävirtakytkimen suojaksi riittää kun vain satulan nostaa pois. Haittana on mittariston henkilökohtaisten asetusten siirtyminen perusmoodiin.

Pyörän jännitenäyttö näyttää aktiivisesti 0,2 - 0,1V pienempää lukemaa kuin akun näyttö. Moottori sammutettuna ja osa kulutuskohteista päällä lämpimässä tallissa.

Havaintoja ja päätelmiä
Hieman lyhyt matka, noin 80 km kolmessa eri jaksossa: ensin pitkähkö rupeama Kyröskosken kautta ennen Viljakkalaa, liki saman mittainen Verstaalle ja vain pari kilometriä Verstaalta Kerholle. Kaikilla osuuksilla akku ehti latautua täyteen. Vain ensimmäisen osuuden "vaihtelevaa latausta" oli pitkähkö rupeama sillä en ladannut akkua erikseen ennen ajoa koska akun näyttö näytti 100%. Myöhemmin vaihteluosuus oli lyhyempi matka. Eri valaisinten kytkeminen ei vaikuttanut lainkaan latausjännitteeseen.

Jäi mielikuva
Sellainen että akku itse säätelee lataustaan. Akussa, sen tietojen mukaan, on elektroniikkapiiri joka suojaa akkua. Sen toimintaa en tunne mutta saattaa hyvinkin olla että kyseinen piiri säätelee akun latautumista ja siksi pyörän jännitemittari kertoo vain sen mitä "akun säätäjä" säätää. Jännitelukema on liian tasainen ollakseen pyörän laturin säätimen tuottama.

Ensivaikutelma
Vielä ei voi sanoa satavarmaksi sopiiko akku tähän käyttöön. Sellainen mielikuva syntyi että akku osaa ohjata latausta sisäisesti riippumatta siitä paljonko laturi työskentelee. Perustelen asian siten että ajossa laturin ja akun yhteisjännite, pyörän mittariston mukaan oli todella vakaata. Vain kymmenesosavoltin heilahtelua ja jaksot tasavälisiä. Lyijyakulla ( ) vaihtelu on paljon suurempaa eli latausjännitelukema heilui enemmän eri tilanteissa kuten kulutuksen  ja latauksen vaihtelun mukana. (Valojen määrä on ainoa säädeltävä kulutus. Pyörässä olevien alkuperäisten valaisinten lisäksi on halogeeni-lisäpitkät ja leditoimiset sumuvalot kuten takasumuvalokin.)

Yleisvaikutelma käynnistyksestä
Virta päälle, lyhyt odottelu kun pyörä "herää" sitten painallus käynnistyskytkimestä. Pärähtää välittömästi "tulille". Ei hidasta kierrosta ensin vaan välitön, tehokas pyöräytys ja kone käy. Ilmiöön voisi tottua. Pyörässä on alennusvaihteellinen käynnistinmoottori. Se pitää jossain vaiheessa huoltaa. Vuosia ja kilometrejä on takana melkoisesti. Sijaitsee helpossa paikassa.

Lievä ylijännite
Olen saanut tietäväisemmiltäni ymmärtää että pieni ylijännite ei ole merkittävä haitta kuten alijännite. Jos lataus tuottaa liian alhaisen tai liian suuren jännitteen se rikkoo litiumakun. Siinä ei ole suurta eroa lyijyakkuun: alhainen jännite kuluttaa akun kun taas ylijännite latauksessa kiehauttaa akun. Lyijyakku lienee näistä kahdesta siinä suhteessa suvaitsevaisempi. Samat asiat rikkovat litiumakun vielä helpommin. Olisi mielenkiintoista saada kuulla tai lukea muiden kokemuksia.

Latauksen vikatila
Tyypillisin vika latureissa on että se ei lataa tai ei lataa riittävästi. Sitä litiumakku ei siedä. Pitääpä muistaa että huollan laturinkin jossain vaiheessa. Ainakin sen hihna pitää vaihtaa. Kerran olen sitä hieman kiristänyt. Muuta huoltoa en ole tehnyt.
 
Litiumakun välitön etu
On se että akku täyttyy hyvin nopeasti. Startin jälkeen alle kahden kilometrin matkalla, havaintojeni mukaan. Toinen etu tuli jo käsitellyksi eli suuri purkausvirtateho. Kun akku on täynnä niin laturin ei tarvitse tuottaa ajon aikana virtaa kuin valaisimille, polttoainepumpulle ja elektroniikalle. Pumppu on suurin sähkön kuluttaja. Kuluttaa koko ajan kun pyörä käy. Samoin tekee valaistus mutta niistä on suurin osa led-toimisia. Kaikki sähkö tehdään bensiinin voimalla. Aion testata akkua myös siten että käynnistän, saamutan, käynnistän, jne. muutaman kerran peräkkäin. Selviää miten akun teho putoaa kun kuormitus on toistuva.

Akun alhaisen paino vaikutus
Painaa noin 35% siitä mitä lyijyakku. Akku on korkealla satulan alla ja siksi sivutuelta nostaminen on huomattavasti kevyempää kuin ennen. Varsin miellyttävää. Fysiikkaa: kaksi asiaa ylös nostamisessa: akun paino sinällään ja sen massan hitaus. Jälkimmäinen pistää hanttiin etenkin jos liike on nopeaa. Sama asia toteutuu myös kiihtyvyydessä. Tämän painoisessa pyörässä ehkä joitain promilleja. Sporttipyörässä akun keveys ja koko voi olla merkitsevää kiihtyvyydessä ja jarrutuksissa sekä kaarreajossa. Jos kävisin radalla, kuten ennen, olisi tällainen akku hyvä. Ei edes tarvitsisi laturia kuin varikolla.

Muuta tämän päivän ajelusta
Vuodenaikaan (20.04.-23) varsin lämmintä. 15 - 17 astetta pyörän mittariston mukaan. Öljynjäähdyttimen ilmaventtiilin laitoin kiinni lähtiessä. Ei pitkään tarvinnut ajaa kun öljyn lämpötila oli 110 astetta, parhaimmillaan yli 120.  Silloin suurin osa rikastuksista on kokonaan kytkeytynyt pois ja polttoaineen kulutus, keskimäärin pätkäajossa, noin 5 litraa sadalle. Jos ajelisi pidemmän matkaa yhtäjaksoisesti niin keskikulutus saattaisi olla lähellä 4,5 litraa. (Olen asentanut jäähdytyskiertoon anturin ja kytkinnestesäiliön kylkeen näytön.) Pyörässä on mittaristossa aktiivinen kulutuksen seuranta. Se taas on positiivinen siten että näyttää hieman suurempaa kulutusta kuin tankatessa selviää.

Storm Motorin mainos
Ei käyttämäni akkumallin mainos mutta se sisältää tietoa litiumakun toiminnasta ja käyttötarkoituksesta. Myös ajoneuvolistaus antaa käsityksen että soveltuu melko vanhoihinkin pyörämalleihin. Koskee siis vain tätä akkumerkkiä ja ehkä -malliakin.
Jos haluaa seurata sellaisen litiumakun toimintaa jossa ei ole omaa näyttöä niin ei asiaan paljon rahaa kulu jos testerin hankkii. Siitä selviää että kun jännite on yli 10V niin ollaan turvallisella puolella litiumakun lataustilan kannalta mutta välittömiin toimenpiteisiin pitää ryhtyä. Käynpä hankkimassa. 

Tämäkin selvisi
Ilmeisesti tämän akkumerkin valmistaja on tehnyt markkinatutkimuksensa kunnolla ja päätellyt että lyijyakun korvaaminen litiumilla on tuottoisaa jos akku on sellainen joka soveltuu vanhempiinkin pyörämalleihin. Myös mainittu testeri on hankittu. Melko monipuolinen laite hintaansa nähden.

Vielä ei tietoa
Joissain pyörissä akun sijainti on sellainen että moottorin lämpötila nostaa myös akun lämpötilaa. Lyijyakkua sellainen vanhentaa. Litiumeista en vielä tiedä onko lämpötilalla samaa merkitystä. Se on tiedossa että litiumakku ei pakkasessa ole hyvä. Siksi sen käyttö lienee sopivinta veneeseen ja muuhun kesäkäyttöön jossa keveydestä on etua. California 1400:sen akkutila ei ole erityisen lämpimässä paikassa. Muitakin sijoitus paikkoja olen miettinyt kuten varavirtalähteeksi ja aurinkopaneelin akuksi Mökille.

Kokemusta aluksi 10. toukokuuta
Ajoja on ollut jonkin verran vaikka pari viikkoa välillä ajamatta. Ajoin muilla pyörillä. Nyt on tullut tehtyä muutamia ajeluja 1400:lla ja myöhemmin myös pyrin Guzzi-kokoontumiseen Lappiin. Terveystilani ei vain ole oikein hyvä kirjoitushetkellä. Pyörä käynnistyy hyvin. Säätkin ovat lämmenneet niin ajaminen maittaa. Pesin pyörän tänään mutta en sitten jaksanutkaan enää ajaa kuin kotitalliin. Piti vahata mutta ehkäpä sen ehdin myöhemminkin. Ehkä huomenna.
 
Yön yli kuormitus 5 - 6 kesäkuuta
Jätin ajovaloista yön yli palamaan sumuvalot sillä ne ovat leditoimiset eli eivät kuumene kovasti autotallissa palaessaan. Niillä on oma releensä ja kytkimensä joten ne voi sytyttää erikseen. Tallin ovet suljin iltaseitsemältä ja avasin seuraavana päivänä heti puolenpäivän jälkeen. Virrat päälle niin mittaristo näytti 12,8V jännitettä. Starttinapista käyntiin vaivattomasti. Ajoa noin kolme kilometriä niin akkujännite yhdessä latausjännitteen kanssa 14V. Akku ei siis mennyt "polvilleen". Pitänee joskus katsoa montako wattia sumuvalot haukkaavat.
Latauksen varmistelua
Kahvalämmittimet ja muut tehosyöpöt
Kun laittaa kulutuskohteita päälle enemmän niin ajon aikainen latausjännite on vain 13,9V. Kun sammuttaa kahvalämmittimet niin latausjännite on välittömästi arvossa 14V. Akku oli ajon jälkeen latautunut arvoon 100%.
 
Lisäkokemukset
Paha sanoa onko hyvä kokemus mitenkään arvostettava netissä. Tavallisesti kun kirjoitan vahingosta, virheestä tai vaivasta saan viestiin käyntejä huomattavan runsaasti. Toisaalta, ei se minulle tuloa tuota että käyntejä olisi tavattomasti.
 
Toistaiseksi kaikki kunnossa
Pyörä on jo talvisäilöpaikassaan akun toinen kaapeli irroitettuna. Ajomatkaa tänä suvena tuli vain noin 6000 kilometriä kun aiemmin on kymppitonnikin suvessa ajoa on ollut. Siihen on syynsä mutta syyt ovat täysin ulkoisia eivätkä liity itse pyörään. 
 
Asiaan
Pyörä on nyt lämpimässä ja ehdottoman kuivassa talvisäilöpaikassaan ja ajot loppukaudesta tapahtuvat eri pyörällä.
Litiumakkuasia on niin että olisi lähes sama asia vaikka olisi ollut lyijyakku paikoillaan. Ei mitään ongelmia. (Paitsi lyijyakku on paljon painavampi.) Akku ja pyörä toimivat sataprosenttisesti koko ajan. 

Huomioita
Akku lataantuu todella nopeasti käynnistyksen jälkeen. Käynnistys tapahtuu hyvin terävästi. Lyijyakusta poikkeavasti ei akkukenkiin synny "suolaa" eli vaaleaa muhjua jota lyijyakun akkukenkien ympärille helposti syntyy. Se johtuu lyijynavan oksidoitumisesta. Kyseinen muhju voi vaikuttaa haitallisesti syövyttämällä akkukenkiä jolloin syntyy läpimenovastusta. Kyseinen "suola" myös ruostuttaa jos sitä pääsee alumiini- tai rautarakenteisiin. Se siis puuttuu litiumakkua käytettäessä. Puhdasta on ollut koko kesän. Ei siis mitään valittamista. 

Talvisäilytys
Olen ymmärtänyt että litiumakku ei purkaudu itsekseen. Se miksi se on irrotettu pyörän sähköjärjestelmästä johtuu siitä että sen kautta tapahtuu kulutusta. Ei isoa mutta muutama seisontakuukausi voi syödä virtaa niin paljon hiljalleen että on akun rikkoutumisvaara. Litiumakku ei kestä ns. syväpurkausta lainkaan. 
Jätin akkukaapelin irrotuksen jälkeen akkutilan kannen irti ja säilöin sivulaukkuun. Näin voin seurata akun tilaa koko talven. Niinkuin ylempänä on mainittu niin akussa on oma tehomittarinsa josta nappia painamalla saa akun tilan selvitettyä. Lisäksi hankin litiumakulle tarkoitetun verkkovirtatoimisen latauslaitteen joka sijaitsee em. sivulaukussa. Kaiken varalta. 

Seuranta
Käyn säilytyspaikassa muistakin syistä mutta samalla voin silloin tällöin vilkaista akun tilaa ja voin tarvittaessa tehdä ylläpitolatauksen em. ylläpitolaturilla. Ei siis mitään eroa aiempien akkujenkaan ylläpidon suhteen.

Uskon asia
Mikäli akkukauppiaan ja valmistajan kehuja akusta uskon niin ei pitäisi tarvita ylläpitolatausta lainkaan. Nyt se nähdään. Säilytyspaikassa on toistakymmentä muutakin moottoripyörää. Osa tekee niin kuin minäkin eli irrottaa akun pyörän sähköjärjestelmästä ja sitten ne monet jotka luottavat ylläpitolaturien voimaan.
 
Latauksen varmistelua
Pyörässä on autotyyppinen moniurahihnalla pyörivä vaihtovirtalaturi tasasuuntaajineen. Latauksen varmistamiseksi hihna pitää aika-ajoin vaihtaa. Tämä vaihto olisi tämän pyörän ensimmäinen. Hihna voi katketa vanhuuttaan tai muusta syystä. Uusi hihna on hankittuna.
 
Talven mittaan
Laitan selvitystä jos on jotain raportoitavaa. 
Akku on Kerholla hyllyllä ja odottaa kevättä. Talven kuluessa vilkaisen akun omasta näytöstä onko syytä välilatailuun. Olen antanut itseni uskoa että litiumakku ei itsestään purkaudu hitaasti kuten lyijyakku tekee. Mielenkiintoista nähdä kuinka vanhaksi tämä akku elää.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti