sunnuntai 30. lokakuuta 2022

Syyskuun lopun Mökkimatka

 

Pakollinen käynti keväin ja syksyin
Syitä on monia: vesijohdot tyhjiksi, vesipumppu tyhjäksi ja talvisäilytykseen, vesipumpun imuputki pois järvestä ja kaikki tavarat vajaan ja muihin sisätiloihin. Loput otettiin mukaan. Lähtiessä sähkötkin laitetaan poikki kaiken varalta. Keväällä taas toisinpäin, rutiinilla.

Sähköistä
Menneenä kesänä paikallinen sähköyhtiö kaivoi seudulle tulevan kaapeloinnin maan alle. Ennen oli paljon sähkökatkoksia vaikka eivät ne kesäaikaan mökkiläiselle ole kummoinenkaan ongelma. Puita kaatui linjoille varsin usein tai salama iski linjaan. Sähkön puutteessa on oltu kerrallaan muutamasta minuutista puoleen vuorokauteen. Mökillä on paristoilla toimiva radio ja taskulamppu sekä myrskylyhty tiedon ja valon puutteen varalta. Nyt on siis odotettavissa häiriötöntä sähkönsaantia ympäri vuoden. Kesäisin ei myrskyt piinaa eikä talvella lumi paina puita johtimien päälle. Muutenkin sähkönsaanti paranee ja myös sen laatu paranee. Niin varmaan hintakin...

Jos ei itse
Sekin tulee ettei itse kykene lähtemään edestakaisin liki tuhannen kilometrin reissuun edestakaisin. Silloin on luovuttava Mökistä eli laitettava myyntiin tai jätettävä talvisäilytystilaan ympäri vuoden. Itse en ole osakas mökkiin vaan puoliso on. Olen kuitenkin ainoa miespuolinen joka siellä puuhastelee ja käyttää Mökkiä muutaman viikon per vuosi. Vuonna 2022 yhteensä hieman yli kuukauden verran.

Toistaiseksi leppoista
Tällä kertaa liki viikon keikka eli ehti ottaa ns. löysät pois eli kalastaa, saunoa, retkeillä marjamailla ja vain levätä ja nauttia syyskuun lopun lämpimästä ja tyynestä säästä. Lämpötila päivisin viidentoista asteen tietämissä eli varsin lämmintä. Vain yksi kunnon sadepäivä osui viikolle.

Hieman retkeilyä ja paikallismatkailua
Enonkosken kylällä pitävät jokasyksyisen kesäkauden päättäjäisjuhlan. Kävimme hotellin ravintolassa ruokailemassa ja taisi pari tuntia mennä kiertelemässä juhlavalaistua koskea. Mutta muutoin oleskelua pääosin Mökillä parin markettireissun ohella. Pitäähän ravintoa olla.

Ulkohuussi
Tulevana keväänä lienee pakollista tyhjentää makkilaatikkoa ja kuljettaa tuotos sinne minne se pitää ohjeistuksen mukaan toimittaa. Siinäpä onkin kevätviihdettä Tarkoitus olisi uusia huussia siten että sinne tulee moderni kompostoiva käymälälaite. Sen tuotoksia voi käyttää vaikka marjapensaiden lannoitukseen.

Kuvat alla
Eivät ole ajallisesti järjestyksessä. Mutta kaikki on otettu viikon sisällä. Pääosa Mökillä tai sen läheisyydessä sekä Enonkosken koskinäytösiltana. Kuvia otin moninkertaisen määrän mutta tässä vain muutama.

Rantarappujen paikalta poistetuista kivistä noin puolet ovat mykkinä vartijoina vuoden ympäri. Ylimmän kivikasvon nutturoineen olen nimennyt Frida Kahloksi.

Maisema Tyynelästä katsellen.

Majavan keväälllä kaatama puu. Mittakaavana poimuri.

Rötvärin kalusteet kauden päätyttyä ja suojattuina.

Alhaalla Tyynelä, oikealla Rötväri. Valkoinen pänikkä järvessä kannattelee vesijohtoa.

Maisemia mökkirannasta. Mitä lienevät nuo pilkut kuvassa auringon yllä?

Viimeiset auringon säteet aitan päädyssä ja rantamännyissä.

Ennen auringonlaskua tuplavaikutus.

Enonkosken sijainti.

Menneen kesän sitkeät hiekkaveistokset alkavat murentua.

Uudempi silta Enonkosken keskustassa. Vanha silta on sen vieressä oikealla.

Kirkossa juhlavalaistus.

Enonkoski valaistu tervavalkeilla.

Kivilaituri kuivilla. Melko harvinaista. Keväällä vettä oli 70 senttiä enemmän.

Kivilaiturin kehittämissuunnitelma omasta päästä
Pitäisi kaivaa kiviä maasta sen verran että saisi korotettua kivilaituria noin 20 - 30 senttimetriä. Silloin sitä voisi käyttää kalastupuuhiin kuten heittouisteluun ja voisihan sen päästä heittää katiskan hieman syvemmälle.

Hyvä liputuspäivä.

Mökkiranta vastapuolelta katsellen. Kuvassa alla näkyy kuvauspaikka.

Rötväri Mökin kuistilta katsellen. Keinu vielä maalaamatta.
 
Monta esteetöntä tasoa
Lisäksi muutama vuosi sitten rakentamani polku joka kiertää Mökin takakautta loivasti. Nyt pääsee kaikkialle muualle paitsi itse mökin kuistille varsin helposti kun ottaa huomioon että tontti on melko jyrkässä rinteessä. Jälkimmäisenkin esteettömyyden tekemiseksi on jo suunnitelma sekä osa materiaaleistakin hankittuna. Se vain on melko hankala koska se tulee olemaan varsin keskeisessä ja näkyvässä paikassa. Saattaa olla että sitä ei tarvitakaan.

Maalasin vanhan, vihreän keinun punaiseksi jämämaalierällä. Myös muuta kunnostusta oli.
 
Viimeinen homma salaa
Keinu oli vielä hetken aikaa sitten vihreä. Laadukasta, läpikyllästettyä puutavaraa mutta toteutus heikko. Ilmeisesti rakennettu kiireellä muutaman työvirheen kera. Virheet olen, osittain, korjannut. Nyt siinä voi keinua eikä sen ulkonäkö riitele niin kovasti muuten, enimmäkseen punasävyisen, alueen muiden rakenteiden kanssa. Samalla keinun säänkestävyys parani kerralla lisää.

Sunnuntaina Tampereelle
Koska koko päivä oli aikaa niin ajankuluksi ajoimme Heinäveden kautta Varkauteen ja sieltä perusreittiä Jyväskylästä Tampereelle.

Heinäveden Kirkkoranta Kolovedellä. Eipä näkynyt melojia vaan kanootteja on.

Eri reittejä, pitkiä ja hyvin pitkiä
Pääosin, varsinkin Mökille mennessä, kun pitää poiketa Savonlinnassa asioimassa, matka Tampereelta kulkee reittiä Jyväskylä - Joutsa - Virtasalmi - Juva - Savonlinna - Enonkoski - Hanhijärvi. Hieman tylsä reitti ja pituus hieman yli 400 km. Joskus sitä kuljetaan takaisinpäinkin. Nyt paluureitti tapahtuikin Mökiltä Heinäveden kautta Varkauteen josta Pieksämäeltä Jyväskylään ja lopuksi Tampereelle. Toiseen suuntaan myös Maavesi - Joroinen - Rantasalmi - Savonlinna, jne. 
Myös reitti Jäppilän kautta Leppävirralle jota reittiä voi kulkea joko Heinäveden kautta tai, toistaiseksi huonompikuntoista, tietä Varkaus - Kangaslampi - Viljolahti - Oravi - Enonkoski. Moottoripyörällä saatan suihkia Savonlinnan suuntaan myös etelämmästäkin kuten Tampere - Kangasala - Padasjoki - Pulkkilanharju - Kalkkinen - Nuoramoinen - Pertunmaa - Mäntyharju - Anttola - Puumala - Sulkava - Savonlinna - Enonkoski. Pari kertaa vuoteen tulee ko. lenkki ajettua suuntaan tai toiseen. Sopiva päivämatka ja palveluja tarjolla vaikka joihinkin paikkoihin, kuten Puumalaan, pitää reitiltä hiukan poiketa. Pääasiassa asfalttiteitä vaikka oikoa voisi sorateitäkin. Riippuu, millä pyörällä on liikkeellä, säästä ja ajoinnosta meneekö pikkuteille. Autolla ei niinkään tule ajelluksi näitä pidempiä taipaleita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti