perjantai 20. heinäkuuta 2012

Nato-Guzzi iskunvaimentajat ja muuta säätöä


Tarpeellisia tarvikkeita
Tänään puoliltapäivin Iteljooni tunki postiluukusta päivän postin. Sen mukana tuli kaksi postiennakkopakettikorttia. Toinen paketti oli osia Alkoholipyörään ja toisessa V50 Guzzin etuiskunvaimentimet, suodattimia muihin pyöriin ja muuta kulutussälää.

Melkein valmista
Keulan muut osat olivat jo puhdistettu joten ei tarvinnut kuin asentaa.

 Iskunvaimentajat ja jouset asennettu alaputkiin.

Vaihtoehtoja parempaan päin
Alaputkiin laitetaan tässä vaiheessa 0,07 litraa ATF-öljyä kuhunkin ja vaimentimet jousineen työnnetään yläputkien sisään ja alaputket päälle. Nopeaa ja yksinkertaista. Jos haluaa maksaa enemmän, kuin tämä alle satasen vaimennipari, on saatavissa erilaisia säädettäviä vaimenninpatruunoita. Erittäin monipuolinen keularatkaisu.

 Nopeusmittarin vaijerin alapää.

 Vaijerin kuoren kiinnityshelmi.

Katoaa pyytämättä
Tämä "helmi" valitettavasti katoaa useilta kotiasentajilta koska vaijeria irrotettaessa se helposti putoaa hietikolle, lattiakaivoon, nurmikolle tai johonkin muuhun hankalaan paikkaan. Ja jos ei tiedä että jotain pitäisi etsiä niin sitä ei sitten tietenkään löydy. Tässäkin tapauksessa oli näin käynyt.

 Vaijeri ja pyöritin.

Oikea asento
Pyöritin lukittuu vaijerin suhteen oikeaan asentoon kunhan vaijeri on siinä kiinni ja etuakselin mutteria kiristetään varovasti. Pyörittimen sakara osoittaa noin klo 7 suuntaan. Suunnalla ei ole merkitystä kunhan sakara pyörii etunavan mukana.

Pyörittimen rasvanippa.

Voitelu säännöllisesti
Sakara pyörii navan mukana yllättävän pitkään kunhan muistaa painaa nippaan öljyä tai notkeaa vaseliinia kerran vuoteen. Voide työntää kosteuden ja lian pois pyörittimestä. Yli pursunut voide pyyhitään pois.

Kaasuttimet pesun jälkeen
Sähköhommista ja kaasuttimista olikin juttua jo aiemmin. Sähköt siis toimivat ja kaasuttimet sain säätöihin kun sain ensin pyörän pihalle säätöä varten kun sähkömies ei ole vielä ehtinyt asentamaan pakokaasuimuriani.

Kaasuttimien balanssimittarit.

Harvinaista herkkua nykyään
Pitkästä aikaa mukava säätää kaasuttimia ruuvimeisselin ja perinteisten mittarien kanssa sen sijaan että muuttelee vain parametrejä, vaihtelee logaritmeja ja muuta digitaaliryönää kuten digitaalisissa nykypyörissä on tapana.

Vanhojen juttu
Katoavaa kansanperinnettä. Hävinnee viimeisten japaninpyörien mukana. Niissähän oli kaasuttimia vielä EU:n poikkeusluvalla vaikka "kotimaiset" olivat jo kaikki digitaalisella moottoriohjauksella. Guzzeissa jo 80-luvulla.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti