Uudet tulpat ja takajarruun palat
Harvoin tarvitaan mutta nyt on ostettuna niin ei ole kuluna silloin kun pitäisi bensaa ostaa ja ajella. Tulppien yhteishinta oli 60,80€ ja takajarrupalat 24€ tasan. Kauppalopo pyrki myymään toisenlaisia, hieman kalliimpia ja "parempia" jarrupaloja. Tarjosi sintteripaloja. En kelpuuttanut vaan vaadin "mustat palat" eli perinteiset. Sintteripaloilla, toki, on enemmän jarrutehoa mutta niillä on taipumus kuluttaa jarrulevyä enemmän kuin perinteiset palat tekevät. Jarrulevy on melko kallis ja lisäksi vaihto on työläs.
Pirkkalan Storm Motorissa ei kiireitä
Talvi on sielläkin hiljaista aikaa jos on Kerhollanikin hiljaista. Mutta neljän kuukauden päästä alkaa jo olla vilsketta. Saan omat huoltohommani tehdyksi eli tieltä pois. On muilla jäsenillä tilaa puuhastaa. Heillä tulee aina keväällä kiirus.
Monta suvea
Riippuu tietysti kuinka paljon ajaa. Itsellä kesäinen ajomatka on jäänyt noin kymmeneentuhanteen kilometriin. Aikanaan tuli kolmekymmentätuhattakin. Joka tapauksessa näillä kulutusosilla mennään useita kymmeniätuhansia kilometrejä. Takajarupalat kun eivät kauheasti käytössäni kulu ja sytytystulpatkin huollan säännöllisesti eli otan niistä enemmän kilometrejä kuin on tavanomainen suositus. Tulppiakin voi huoltaa ja säätää. Harva viilaa tulpan kärjet uuteen toimintakuntoon.
Tulppien vioista
Tyypilliset viat ovat mekaanisia: eriste on vioittunut, tulpan sisäinen vastus on muuttunut, useista syistä, yleensä vastus on kasvanut äärettömäksi tai on olematon. Läpilyönti eli tulpan eristys on pettänyt. Kierrevika eli liian kireälle kiristetty tulppa. Saattaa vaatia sylinterikannen remontointia. Väärä kärkiväli aiheuttaa sytytysjärjestelmälle kuormitusta tai huonoa kipinää. Karstainen tulppa, viittaa konevikaan tai väärään polttoaineseokseen. Sulanut tulppa tai puhkisulanut mäntä kertoo joko väärästä palotapahtumasta eli polttoaineseos on päin helkkaria tai sytytysajoitus on väärin... Lisäksi sytytysjärjestelmän muiden komponenttien viat saattavat aiheuttaa käyntihäriöitä.
Päivää myöhemmin
Uudet jarrupalat paikalleen
takajarrusatulaan, jarrusatulan kiinnitys taka-akseliin väliholkkeineen. Uusi takarengas
vanteineen perävaihteeseen kiinni ja taka-akseli paikalleen. Seuravaan
asennukseen sisältyy vasemman äänenvaimentimen laitto paikoilleen ja
muutamia muita pikkupuuhia ennen ajokuntoon saamista.
Tulpan asennus
Toki vanhat veks. Jätän kuitenkin pari vanhaa tulppaa "reserviin". Mahtuvat mukavasti työkalupussukkaan kierrettynä kankaaseen. Puhdistettuina ja kärkiväli hiottuna sekä säädettynä. Uusien tulppien kierteisiin laitan hieman grafiittia niin menevät oikeaan momenttiin ja ovat helposti avattavissa kun tulee se aika. Pieni tulppa on herkkä vaurioille. Onneksi on syvällä sylinterikannen sisällä. (Grafiitti on palamisjäte ja loistava voide.)
Tulpanhatut
Ovat erittäin kireässä. Missään tapauksessa ei saa vetää tulpanjohdosta yhtään vaan vain hatusta. Silti voi olla voimainkoitosta edessä. Vaan ovat aina irronneet. Jossain päin internettiä oli kuvattu oikeaoppinen tulpanhatun irroitus. Joka tapauksessa se lähtee ylöspäin nostamalla. Jonkin verran, eli melkoisesti, voimaa vaatii. Tulpanhattu tekee tulpan sähköisistä osista vesitiiviitä. Siksi on napakasti kiinni.
Tulpan ikä
Suhteellinen käsite. Tulppa kuluu kuitenkin hieman joka kipinän kohdalla. Tulppaa voi myös huoltaa ja sen ulkonäöstä voi päätellä miten moottori on käynyt. Tumma väri tarkoittaa että moottori käy liian kylmänä tai sytytysajankohta on säädetty väärin. Karstainen tulppa merkitsee että öljyä pääsee palotilaan eli voi epäillä ohivuotoa. Myös liian rikas seos karstoittaa. Tulpan puhtaus on hyvän kunnon merkki. Tulpan kärjet kuluvat mutta niitä voi huoltaa ja säätää. Pitää vain tietää oikea kärkiväli ja säätötapa. Olen nähnyt että välysmitta laitetaan kärkiväliin ja sitten lyödään sivuelektrodia. Ei niin. Säätö tehdään hellävaraisemmin. Otan kuvia vanhoista tulpista. Tosin ei ole vielä vaihtoaika mutta hyvähän tulpat on vilkaista jos vaikka onkin jotain sanomista. Noin kymmenen- viidentoistatuhannen ajetun kilometrin jälkeen vaihdan tulpat uusiin. Koska sylinteriä kohden on kaksi tulppaa niin toinen kuluu niistä nopeammin. Se menee vaihtoon ensin. Usein kaksoistulppakoneissa on erillinen sytytysajoitus tulppaparin kesken.
Tulppien vaihto California 1400
Hieman enemmän hommaa kuin on perinteisesti totuttu sillä 1400-malleissa on venttiilikopan päällä koristekansi. Ne ovat kiinni neljällä, per koppa, isokantaisella kuusiokoloruuvilla. Ruuvien kannat eivät ole kovin kovaa materiaalia joten kuusiokoloavaimella väkisin vääntäen ruuvin kanta vahingoittuu jos ruuvi on kireällä. Sen estämiseksi voi pienen tuurnan ja vasaran avulla napauttaa kuusiokolon pohjaan niin ruuvi on helpommin avattavissa. Jos kanta on kärsinyt on syvennyksessä olevaa ruuvia hankala avata eikä ruuvi säily ehyenä. Ruuvit eivät ole standardin mukaisia vaan erikoisruuveja. Ennen ruuvien aukomista kannattaa vilkaista ettei kuusioissa ole hiekkaa tai muuta likaa joka estää kuusiokoloavaimen pääsyn kuusiokolon pohjaan asti. Paineilma on hyvä apu. (Normaalisti näitä hommia tekevät vain merkkihuollot joten tavan, innokas, huoltaja voi törmätä asioihin joihin ei heti löydy oikeaa konstia tai välinettä.)
Kun koristekoppa on irti
Tulppiin on helppo pääsy. Pyörän mukana tuli erikoistulppahylsy mutta jos ei ole tallella niin työkalukaupasta sellaisen saa. Tulppa malliksi mukaan niin ei tule virheostosta. Samalla on hyvä pestä venttiilikoppa. Se on maalattu, ainakin tässä malliversiossa, mustalla mattamaalilla. Sen voi pestä ennen irrotusta. Yleensä se on harmaantunut. Jos ei muuta auta niin näyttää siistimmältä. Huolto-ohje kehoittaa vaihtamaan venttiilikoppien tiivisteet. Olen huomannut että siististi ja varovasti toimien tiivisteet voinee käyttää uudelleenkin. Toki tiivistemassaakin voi käyttää.
Yleisesti ottaen 1400:sen kaluista
Ilmeisesti Guzzin insinööreillä on ollut ideana tehdä parhautta. Toiselta kannalta katsoen on tehty monimutkaisia ja hankalia rakenteita. Kokeneelle asentajille ei liene isompia ongelmia mutta tavan kotiasentaja tarvitsee työkalupakkiinsa melkoisen määrän työkalua joista jotkin ovat, joko, harvinaisia tai kalliihkoja. Toki merkkihuollolla on kaikki tarpeeellinen niin ei tarvitse miettiä kuin huoltolaskua.
Detonaatio eli nakutus
Detonaatio on huono ilmiö ja tuplatulpparatkaisulla on asiaa lievennetty sillä kaksi tulppaa hoitaa melko isoa palopinta-alaa sylinterikannessa. Silti moottorin voi saada, eräissä ajotilanteissa, detonoimaan voimakkaasti. Silloin palotapahtuma on virheellinen ja ääni on voimakas. Silloin on parempi vaihtaa pienemmälle vaihteelle tai jos on jo ykkönen päällä niin kaasukahvaa pitää löysätä. Moottorivaurio voi syntyä. Sylinterin lämpötila voi nousta jyrkästi ja detonaation iskukuormitus tekee osansa. Tulevana suvena on aikeeni testata mikä on, jos on, etanolin detonaatiokynnys. Etanolilla kun tulee mukavasti lisätehoa. Etanolilla, vaikka hinta on edullinen, on energiatiheys alhaisempi kuin beniinillä. Siksi etanolia kuluu enemmän. Mutta moottorin käyntiääni on nätti ja kyyti tasaista ja voimaa enemmän kuin bensiinillä. Tankki vain on pienehkö tilavuudeltaan.
Jatkuu kunhan flunssasta paranen
(Tai tulen edes ennalleen.) ja Kerholle pääsen... Reilun viikon kestänyt kuume on ohi mutta kurkku on karhea, yskittää ja ääni on matala. Sentään Kerhoiltaan kykenin ja siinä samalla laitoin 1400:sen takapyörän paikoilleen. Onnittelin itseäni. Vielä jäi muuta koottavaa ja syynättävää. Jos jotain positiivista pitää etsiä niin, kulutusosien kulumista lukuun ottamatta, ovat rakenteet kunnossa.
Takapyörä akselillaan
Takapyörän asennus lattiatason puuhana on hyväselkäisen hommaa. Kerhollani eikä itselläni ole sellaista mp-nostinta joka jaksaisi nostaa 1400 Californiaa. Käytän kahta suuntaisnostinta. Ovat yleisesti satavilla ja melkoisen vakaita. Osassa malleja on valmiina sivuttaistuet eli kiinnitykseen, esimerkiksi asennettavaksi pyöränostimen pöytään. Tällä kertaa levikkeet auttoivat pitämään kapeahakot nostimet pystyssä vakaasti.
Jarrupalat takasatulaan
Ei kummoinen homma. Ensin painetaan molemmat jarrumännät sylintereihinsä. Sen jälkeen irrotetaan lukkotapin sokka ja tappi vedetään irti. (Käytännössä tarvitaan ohutta tuurnaa jolla jarrusatulan tapin ulommassa korvakkeessa olevan pikku reiän kautta tuurnalla ja vasaralla napautetaan lukitustappi pois jolloin vanhat palat irtoavat ja uudet voidaan lukita tapilla ja sokalla paikoilleen.) Kannattaa katsoa sen verran että jarrupalojen asennuspaikka on suht puhdas. Kuiviltaan harjasin vanhalla hammasharjalla "pölyt ja savet" pois. Jarrusatula laitetaan jarrupaloineen takajarrulevyyn. Ja nk. jarrukilpi kiinnittyy taka-akseliin. Asennusvälys on melko tarkka mutta kun aikansa sovittelee niin homma hoituu.
Jos haluaa jarrunesteet vaihtaa
Sen voi tehdä perusteellisesti eli vanha neste pumpataan takajarrusatulan ilmausruuvin kautta pois. Travitaan läpinäkyvää letkua puolisen metriä. Monesti huollot tekevät niin että tehdään vain osittaisnestevaihto eli imaistaan jarrunestesäiliö tyhjäksi ja laitetaan uutta jarrunestettä. Jää aikaavievä tyhjennysvaihe pois ja kustannus on sama. Tosin letkuissa ja jarrusatulassa oleva neste ei vaihdu. Mutta parempi sekin kuin ei vaihtoa lainkaan. Asiakas tuskin pystyy tulkitsemaan onko koko jarruputkistossa uusi vai vanha neste. Onneksi itsellä on talvi aikaa hoitaa nämäkin asiat kuntoon.
Jarrupalat vaihtuivat
Ei vanhatkaan olleet vielä loppuun kuluneet. Toinen jarrupaloista oli kulunut hieman enemmän. Laitan vanhat jarrupalat sivulaukun pohjalle teippiin käärittynä. Jos käy niin että tulee tarve vaihtaa paloja niin on ainakin puolipitoiset tarjolla. Sitä en muista monennetko takajarrupalat ovat menossa. Toki etujarrupalat kuluvat enemmän ja nopeammin. Etujarru on se jota käytän. Takajarrulla pidän pyörää paikoillaan.
Vetospoori ja väliholkit sekä navan laakerit
Kaikki rasvaiset kohdat pesin sillä vanhaan vaseliiniin on tarttunut pölyä ja hiekkaa
ja se muodostaa hiomatahnaa. Kaikki metallipinnat ja taka-akselin voitelin ohuesti. Liika voide vain kerää enemmän likaa.
Vetospoorin voitelin vedenkestävällä vaseliinilla kevyesti mutta kauttaaltaan. Samoin perävaihteen paljaat metallipinnat sekä akseliholkit sisäpinnoistaan ja huulitiivisteen kohdalta. Myös taka-akseli sai ulkopinalleen ohuen voitelun. Seuraavassa pesussa ulkoiset rasvat peseytyvät pois eli eivät kerää enää pölyä.
Asennus vaatii hieman voimaa ja konsteja
Taka-akseli muttereineen ja aluslaattoineen tuupataan, kevyesti voideltuna, vasemmalta ensin jarrusatulan korvakkeen läpi ja siitä välihokkiin ja takapyörän laakerointien läpi ja viimeksi perävaihteen lävitse. Sitten vain aluslaatta ja mutteri paikoilleen oikealle puolelle. Ja kiristys oikeaan momenttiin.
Seuraavaksi muuta
Ainakin vasemman äänenvaimentimen kiinnitys johon teen pienen muutoksen helppouden vuoksi. Myös pakoputkien suojapellit tulevat pestyiksi ja vahatuiksi. Vaikka ovat ruostumatonta terästä. Ovat lievästi naarmuuntuneet. Itselläni on kiillotuskone niin jossain vaiheessa hyödynnän sitä pintakiillon vuoksi.
Akun tarkistus
Syksyllä seisomaan jättäessäni mittasin litiumakun napajännitteen samalla kun irrotin sen pyörän sähköjärjestelmästä. Napajännite oli tasan 14V. (Akun varaustilan havainnointi on helppoa: akussa on painike ja sen näyttö kertoo missä mennään.) Joulun - uudenvuoden välillä ja teen välilatauksen jos on tarvetta. Ennen kevään käyttöönottoseremonioita teen saman jos on, ylipäätään, tarvetta silloinkaan. Viime talvena ei tarvinnut latailla. Kesä 2026 on tämän akun kolmas käyttökausi.
Ajojutut jatkuvat uudella takarenkaalla. Eturengas on yhden suven ajettu. Pärjään sillä ensi suven.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti